Oppositiopuolue keskusta tukee joitakin hallituksen puoliväliriihen päätöksiä.
Keskusta aikoo tukea hallituksen päätöstä leikata kehitysapua noin 50 miljoonalla eurolla vuositasolla. Kehitysapua leikataan puoliväliriihessä päätettyjen kasvutoimien rahoittamiseksi.
– Meillä on valmius jonkinlaisia säästöjä sinne edelleen tehdä, vaikka niitä onkin jo tällä kaudella tehty aika paljon. Ymmärrämme, että jostain säästöjä täytyy edelleenkin löytää, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen sanoo.
Suomen kehitysapu- eli kehitysyhteistyömenot ovat leikkausten jälkeenkin hieman yli miljardi euroa vuosittain. Summa pitää sisällään sekä varsinaista kehitysapua, että muita kehitysyhteistyömenoja, kuten pakolaisten vastaanottokustannuksia.
Petteri Orpon (kok.) hallitus on jo aiemmin päättänyt leikata kehitysapua yhteensä yli miljardilla eurolla hallituskauden aikana.
Yhteisöveron kevennyksille kritiikkiä
Keskusta kannattaa myös hallituksen noin miljardin euron tuloveronkevennyksiä, vaikkakin pitää niitä jokseenkin väärinkohdennettuina.
– Niitä kyllä varmaan kannattaisi painottaa enemmän ihan tavallisille työtä tekeville suomalaisille suurituloisimpien sijaan, Kaikkonen sanoo.
Suurin osa hallituksen veronkevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisille, mutta palkansaajaa kohden suurimman hyödyn saavat suurituloisimmat.
Lue lisää: Kuka hyötyy palkkaveroalesta? Lindtman ja Purra täysin eri linjoilla
Sen sijaan yhteisöveron keventäminen saa puolueelta kritiikkiä, sillä veronkevennys ei Kaikkosen mukaan juuri hyödytä esimerkiksi pienyrittäjiä.
– Kasvuvaikutukset jäävät arvailujen varaan. Varmaa on, että valtion velkaantuminen kasvaa, mutta sitä joudutaan jännittämään, syntyykö kasvua.
Veronkevennysten rahoittamiseksi hallitus myös poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, jonka arvioidaan tuovan noin 190 miljoonan euron vuosittaiset säästöt. Tätä päätöstä keskusta aikoo vastustaa.
"Kikkailua"
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallitus olisi yhä saavuttamassa tavoitteensa vakauttaa velkasuhteen kasvu vuoteen 2027 mennessä.
Laskelmiin sisältyy kuitenkin "siltarahoitus", jolla alijäämää saadaan pienennettyä väliaikaisesti.
– Ennen kuin kasvutoimien suotuisat vaikutukset talouskasvuun realisoituvat täydessä mitassaan, valtion tasetta hyödynnytetään siltarahoituksena siten, ettei julkisen talouden velkasuhde kasva myöskään hallituskauden lopulla, valtiovarainministeriön kansliapäällikön Juha Majasen eilisessä puoliväliriihen esittelymateriaalissa kerrotaan.
Valtiovarainiministeriön laskelmien mukaan hallituksen päättämät veronkevennykset lisäävät julkisen talouden alijäämää noin kahdella miljardilla eurolla, mutta kun dynaamiset, eli kasvua vauhdittavat vaikutukset sekä korvaavat säästöt otetaan huomioon ei veronkevennyspaketti lisäisi alijäämää pitkällä aikavälillä.
Kaikkonen epäilee, pitävätkö arviot paikkaansa.
– Iso huoli on siitä, että tämä jää pakkasen puolelle. Näyttää siltä, että sekin (velkasuhteen kasvun pysähtyminen) on tehty kyllä eräänlaisella kikkailulla.