Eduskunnan täysistunnossa keskusteltiin torstaina kiivaasti tämän vuoden neljännestä lisätalousarviosta. Lisätalousarviossa esitetään noin neljän miljardin euron määrärahalisäyksiä pääosin koronakriisin aiheuttamien ongelmien hoitoon, muun muassa yritystukiin, korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäämiseen ja kuntien palveluiden järjestämiseen.
Keskustelussa hahmottui nopeasti argumenttien jakolinja. Oppositio kritisoi hallituksen velanottoa ja sitä lieventävien työllisyystoimien vähäisyyttä. Hallituspuolueiden edustajat taas korostivat useissa puheenvuoroissa sitä, että "velkalinkojen" ja "konkurssipesän rosvoamisten" siivittämästä kritiikistä huolimatta oppositiopuolueet eivät juuri esittäneet leikkauksia lisätalousarvion määrärahoihin.
Lisätalousarvion hyväksymisestä äänestetään perjantaina.
Työllisyystoimet huolettavat
Kokoomuksen Timo Heinonen kritisoi hallituksen rahankäyttösuunnitelmaa siitä, ettei sen yhteydessä ole tehty tai suunniteltu riittäviä työllisyystoimia. Siksi hän sanoi kokoomuksen esittävän epäluottamusta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle.
– Meidän kritiikkimme ei kohdistu siihen, että koronakriisin aikaan ei olisi ollut tarpeen ottaa velkaa. Kyllä, yrityksiä on pitänyt pelastaa, ihmisiä auttaa koronakriisin yli ja lapsia ja vanhuksia auttaa tässä tilanteessa. Kritiikkimme kohdistuu siihen, että tämä hallitus ei ole pystynyt päättämään yhdestäkään työllisyystoimesta, hän sanoi.
SDP:n Pia Viitanen halusi muistuttaa, että valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässään vastalauseessa kokoomus ei esittänyt muutoksia tai leikkauksia määrärahoihin.
– Ymmärrän sinänsä, että kokoomuksesta voi parranpärinää tulla, kuten oppositiolta ehkä edellytetäänkin. Sitä en ymmärtänyt, että mikä on opposition ja erityisesti kokoomuksen todellinen vaihtoehto. Toisaalta sanotte, että holtitonta menoa ja velkaa otetaan. Mutta käytännössä te ette esitä yhtään konkreettista toimea, mihin te tätä rahaa ette holtittomasti jakaisi, hän vastasi.
"Ei hokkuspokkustemppua"
Työllisyystoimia käsiteltiin myös kevätistuntokauden viimeisellä kyselytunnilla. Janne Heikkinen (kok.) kysyi valtiovarainministeri Matti Vanhaselta (kesk.), voiko hän sitoutua esittämään budjettiriihessä keinot vähintään 100 000 uuden työllisen saamiseksi vaalikauden loppuun mennessä.
Vanhanen sanoi, että työttömyyden nopea kasvu on johtunut etenkin kotitalouksien ja yritysten tuntemasta epävarmuudesta ja siihen liittyvästä heikosta kysynnästä. Hän myös sanoi pelkäävänsä, että viennin vaikeuksien vuoksi Suomi saa vielä iskuja maailmantalouden tilanteesta johtuen.
– Eli en näe, että minulla olisi keinoja syyskuun budjettiriiheen tehdä hokkuspokkustemppua 100 000 uudesta työpaikasta. Tällaista en ole lupaamassa.