Hallituksen tavoite turhan byrokratian purkamiseksi on tähän mennessä tuottanut noin 30 lainsäädännön muutoshanketta. Valmisteilla on vielä satoja hankkeita. Kuntaliiton mukaan asetetuista tavoitteista ollaan vielä kaukana.
Hallituksen norminpurkuhankkeen näkyvin saavutus tähän mennessä on kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen. Viime vuonna turhaksi määriteltyä byrokratiaa on purettu 30 hankkeen verran. Asialistalla on vielä yhteensä satoja hankkeita.
– Meidän pitäisi huolehtia, että Suomi olisi maailman paras ympäristö asua, toimia, yrittää ja meillä olisi mahdollisimman vähän esteitä. Luotaisiin edellytyksiä innovaatioille, innostukselle ja sille, että on matala kynnys lähteä tekemään asioita omatoimisesti, perustelee liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (Kesk.) byrokratian purkua.
"Ollaan aika kaukana tavoitteesta"
Kuntaliitossa ei olla tyytyväisiä siihen, miten normienpurku on käynnistynyt. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että byrokratian purku toisi kunnille miljardin säästöt.
– Tähän saakka on saavutettu 400 miljoonaa, mikä on aika kaukana siitä miljardin tavoitteesta. Saattaa olla sektoriministeriöille vaikeaa lähteä purkamaan omaa lainsäädäntöään, sitoutuminen tähän työhön saattaa olla ongelmallista, epäilee Kuntaliiton kehittämispäällikkö Marja Lahtinen.
Kuntaliiton mukaan kunnissa on turhia normeja esimerkiksi määräaikoja, kelpoisuusvaatimuksia ja ryhmäkokoja koskevissa säädöksissä.
Norminpurkua johtava ministeri vakuuttaa, että tuloksia tulee ajan myötä.
– Meillä on suurin osa asioista säädetty lailla ja ne on myös purettava lainsäädännön kautta. Ne ovat vaativia pitkäaikaisia prosesseja. Sanoisin, että hetken malttia, niin tästä tulee erittäin hyvä hanke, lupaa ministeri Berner.
Hyötyjen laskeminen vaikeaa
Toistaiseksi kukaan ei ole pystynyt laskemaan, millaisia säästöjä norminpurku kokonaisuudessaan toisi. Ympäristöministeriössä kuitenkin tiedetään, että kun luovutaan luonnonsuojelualueiden merkitsemisestä maastoon, säästöt ovat merkittäviä.
– Jos luonnonsuojelualueita ei ihan kaikkia enää kepitetä tuonne metsiin ja soille maastoon, se säästää joitakin miljoonia euroja Metsähallituksen luontopalveluilta, laskee maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.)
Tiilikainen vakuuttaa, ettei ympäristön ja lajien suojelu vaarannu, vaikka lupabyrokratiaa puretaan.
– Meillä on edelleen voimassa lainsäädäntö, joka turvaa ympäristönsuojelun tason, luonnonsuojelun tason sekä ihmisten terveyden ja turvallisuuden tason. Tässä norminpurussa on kyse vain siitä, miten mahdollisimman pienellä hallinnon taakalla pystytään varmistamaan lainsäädännön tavoitteet, niin että ihmisten ja yritysten asiointi suhteessa viranomaisiin on sujuvaa.
Liito-orava edelleen tiukasti suojeltu
Syksyllä ympäristöjärjestöt huolestuivat, kun norminpurun nimissä ELY-keskukset vapautettiin liito-oravan esiintymisalueiden merkitsemisestä maastoon hakkuiden yhteydessä.
– Liito-orava on edelleen tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja esiintymispaikat turvataan. Byrokratian purku tässä kohtaa liittyy siihen, että ely-keskusten ei tarvitse tehdä esiintymispaikoista hallinnollisia päätöksiä ja merkata alueita maastoon. Metsäammattilaiset osaavat rajata hakkuualueet niin, ettei liito-orava häiriinny, uskoo Tiilikainen.
Lähivuosina byrokratiaa on määrä purkaa niin kansallisesta lainsäädännöstä kuin EU-säädöksistäkin. Samalla kevennetään lupa- ja valitusmenettelyjä.