Hallituksella on vielä suunnitelmat auki sen suhteen, millaista maakuntahallintoa Suomeen mahdollisesti seuraavaksi rakennetaan.
Aluehallinnon uudistamisen yhteydessä joudutaan korjaamaan edellisten uudistusten jälkiä.
Yksi osa on katsoa, millä tavalla nykyisten aluehallintovirastojen (avi) ja ely-keskusten ongelmia saataisiin korjattua.
Kuusi avia ja viisitoista ely-keskusta aloittivat toimintansa vuonna 2010, ja niihin koottiin tehtäviä muun muassa ympäristökeskuksista, työsuojelupiireistä ja TE-keskuksista. Heti tuoreeltaan kritiikkiä tuli virastojen omituisista nimistä, joista ei ainakaan paistanut toivottu asiakaslähtöisyys.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) alkukesällä julkistetun raportin mukaan avien ja elyjen perustamisella ei ole saavutettu tavoiteltuja hyötyjä, kuten tehtävien hoidon tehostamista.
Korjattavaa löytyi pitkä lista. Toiminnan todettiin olevan epäyhtenäistä ja jäykkää. Ohjausjärjestelmä on raskas ja yksityiskohtaisia ohjeistuksia liikaa.
Sote- ja aluehallintouudistusten projektinjohtajana lokakuussa aloittava Tuomas Pöysti pitää olennaisena sitä, että eri tehtävien hoitamiseen etsitään oikeaa työnjakoa valtion viranomaisten ja aluehallinnon välille. Hän siirtyy tehtävään VTV:n pääjohtajan paikalta.
– Perusajatus on se, että alueelliset tai maakunnalliset kehittämistehtävät olisi luontevaa olla itsehallinnolla ja laillisuusvalvontatyyppiset tehtävät valtion viranomaisilla.
Hänen mukaansa se, mitä lähdetään tekemään ja millä aikataululla, on poliittisista linjauksista kiinni.
Aikataulusta erimielisyyttä
Hallituspuolueiden kesken on erilaisia näkemyksiä siitä, miten ripeässä tahdissa sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhteydessä pitää muovata aluehallintoa laajemmin.
Keskustassa halutaan vauhtia myös aluehallinnon uudistukseen, jotta se ei jäisi jalkoihin, vaikka sote onkin kiireellisin asia.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo, että päälinjoja myös aluehallintouudistuksen osalta tarvitaan jo loppuvuonna tai viimeistään ensi vuoden alussa.
– Jos me emme rupea tekemään myös aluehallintouudistuksen osalta jonkinlaisia linjauspäätöksiä lähikuukausina, niin on vaara, että aika loppuu kesken.
Vehviläisen mielestä kokemus kertoo, että hallituskauden viimeiselle vuodelle jätettävillä uudistuksilla ei ole kovin hyviä edellytyksiä menestyä.
Kokoomus vahtii soten säästöjä
Kokoomuksessa pelätään, että kahden ison uudistuksen haukkaaminen kerralla voi osoittautua liian isoksi palaksi, kuten kävi viime vaalikaudella kunta- ja sote-uudistusten kanssa.
– Haluaisimme ehdottomasti edetä sote-uudistus edellä ja viedä sen mahdollisimman pitkälle, ja sitten katsoa aluehallinto myöhemmässä vaiheessa, sanoo uudistuksia pohtivassa ministeriryhmässä istuva ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.).
Toivakka huomauttaa, että sote-uudistukselle on asetettu kovat tavoitteet kustannusten hillitsemisen ja kestävyysvajeen umpeen kuromisen näkökulmasta.
– Pelkään myös sitä, että jos aluehallintouudistus tulee liian vahvasti jo tässä vaiheessa, niin myöskään kustannusvaikutukset, joita sote-uudistukselta odotetaan, eivät välttämättä toteudu.
Aluekartan määrittely tuskaista
Hallitusohjelmassa on todettu lyhyesti, että valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteen sovittamisesta tehdään erikseen päätös, jolla haetaan yksinkertaistamista.
Ensisijaiseksi ratkaisuksi nimetään toimintojen keskittäminen toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille.
Kysymys soten pohjalta piirrettävien alueiden määrästä on vaikea. Sote-uudistusta selvittänyt ryhmä arvioi elokuun puolivälissä, että sopiva määrä olisi 9–12.
Vehviläinen toteaa, ettei hallituksen piirissä ole vielä keskusteltu asiasta, mutta tästäkin on hänen mukaansa löydettävä sopu pian.
Kokoomuksen näkökulmasta on parempi, mitä lähemmäs viittä aluetta uudistuksessa päästään. Muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos katsoo sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestyvän parhaiten isoilla alueilla.
Auki on myös kysymys mahdollisesta maakunnallisesta verotusoikeudesta. Sote-työryhmä totesi, että paras vaihtoehto palveluiden rahoittajaksi on valtio. Työryhmä linjasi kuitenkin, että myös itsehallintoalueiden verotusoikeus pitäisi selvittää.
Vehviläisen mielestä valtiolta tuleva rahoitus näyttää tässä vaiheessa selkeimmältä, mutta asiaa on vielä tutkittava paremmin ennen lopullisia ratkaisuja.