Näin hallitus pyrkii puolittamaan liikenteen päästöt – ministeri Harakka: "Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta"

Suunnitelma koskee etenkin tieliikenteen päästöjä. Valtioneuvosto teki kuitenkin periaatepäätökset myös meri- ja sisävesiliikenteen sekä lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.

–  Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

–  Samalla kun uusia ratkaisuja otetaan ennakkoluulottomasti käyttöön, on huolehdittava sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Jos liikenne sähköistyy tavoitteen mukaisesti, myös vaikutus fossiilisen polttoaineen hintaan jää huomaamattomaksi. Kuljetusten kustannuksia pidetään tarkkaan silmällä.

Liikenteen kasvihuonekaasujen puolittamisen tavoite vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna määriteltiin jo Juha Sipilän (kesk.) hallituksen energia- ja ilmastostrategiassa vuonna 2016. Se on osa Suomen sitoumusta EU:n päästövähennystavoitteissa. Vuoteen 2045 mennessä liikenne on määrä muuttaa nollapäästöiseksi.

Vuonna 2005 tieliikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 miljoonaa tonnia, joten vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 miljoonaa tonnia. Periaatepäätöksen toimilla tavoitellaan vielä 1,65 miljoonan hiilidioksiditonnin vähennystä, jotta päästöt puolittuvat. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennuste päivitetään kevään ja tulevan kesän aikana.

Kolme vaihetta

Liikenteen tiekartta koostuu kolmesta eri vaiheesta. Niistä ensimmäinen sisältää tukea ja kannustimia fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Fossiilisia polttoaineita korvataan muun muassa sähköllä ja biokaasulla, ajoneuvokantaa uudistetaan ja liikennejärjestelmän energiatehokkuutta pyritään nostamaan. Käytännön keinoihin kuuluvat myös esimerkiksi sähköautojen hankintatuet sekä biokaasun ja sähköpolttoaineiden sisällyttäminen jakeluvelvoitteeseen.

Toisessa vaiheessa arvioidaan muun muassa etätyön ja liikenteen uusien palveluiden vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Kolmannessa vaiheessa tehdään tarvittaessa päätöksiä täydentävistä keinoista. 

–  Jos tavoite päästöjen puolittamisesta ei näytä toteutuvan, hallitus tekee päätökset muista tarvittavista toimista. Tätä varten hallitus jatkaa eri toimenpiteiden, kuten fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua, liikenne- ja viestintäministeriö kertoo tiedotteessa.

Päätökset myös vesi- ja lentoliikenteestä

Lentoliikennettä koskevassa periaatepäätöksessä vahvistettiin lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiskeinot ja kansainvälisen vaikuttamisen painopisteet.

Ministeriön mukaan lentoliikenteen päästöt ovat 2000-luvulla kasvaneet Suomessa erittäin voimakkaasti ja pandemian jälkeen lentoliikenteen määrän ennustetaan jatkavan pian kasvuaan niin Euroopassa kuin globaalisti.

Periaatepäätössä linjataan, että kotimaan ja Suomesta lähtevän kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä vähennetään vuoden 2018 tasosta 15 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 50 prosenttia vuoteen 2045 mennessä. Päästövähennystavoite koskee sektorin sisäisiä päästöjä. Kotimaan lentoliikenteen tulee olla päästötöntä vuoteen 2045 mennessä.

 Periaatepäätöksen toimet liittyvät uusiutuviin polttoaineisiin, energiatehokkuuteen ja hinnoitteluun. Käyttöön otetaan esimerkiksi uusiutuvien lentopolttoaineiden sekoitevelvoite. Energiatehokkuutta pyritään edistämään ilmatilan toimivuutta parantamalla ja ottamalla käyttöön päästöjä vähentäviä lentomenetelmiä. Esimerkiksi vapaan reitityksen ilmatilaa laajentamalla voitaisiin lyhentää lentoreittejä ja vähentää päästöjä.

Lisäksi valtion matkustusstrategiaa muutetaan niin, että lentomatkustamisen määrää vähennetään etäyhteyksiä hyödyntämällä ja suositaan vähäpäästöisiä matkustusvaihtoehtoja.

Myös meri- ja sisävesiliikenteen osalta periaatepäätöksessä linjataan useista toimista, joilla helpotetaan siirtymistä vaihtoehtoisiin käyttövoimiin ja polttoaineisiin. Samalla tuetaan olemassa olevien alusten energiatehokkuuden parantamista ja uusien vähäpäästöisten alusten kehittämistä.

Kansallisten toimien lisäksi periaatepäätöksessä korostetaan aktiivista vaikuttamista kansainvälisen meriliikenteen päästöjen vähentämiseksi, sillä maailmanlaajuiset toimet ovat kansainvälisellä merenkulkualalla tehokkaimpia.

Lue myös: Kaukolämmön hintaan kesäksi roima korotus Helsingissä: Syynä kivihiili, josta kaupunki on riippuvainen – näin paljon lasku kasvaa

6.5.2021 juttua päivitetty kauttaaltaan ja otsikko vaihdettu.