"Ei ole mitään kriisiä Smolnassa, vaan neuvottelua", sanoi pääministeri Orpo.
Hallituspuolueet neuvottelivat tulevien vuosien taloudenpidosta keskiviikkona vielä kello 19:n jälkeen. Puolueiden puheenjohtajien mukaan jo iltapäivällä kyse oli enää yksityiskohdista. Tiistaina alkaneessa puoliväliriihessä hallitus linjaa vuosien 2026–2029 menoista ja tuloista.
Hallituksen tarkoituksena on ollut erityisesti tehdä toimia, jotka vauhdittaisivat talouskasvua. Sovittu kasvupaketti on mediatietojen mukaan kokoluokaltaan miljardi euroa, ja se on suurimmalta osin veronkevennyksiä.
Suurituloisten verotusta kevennetään mediatietojen mukaan niin, että ylimmät marginaaliveroasteet laskevat 52 prosenttiin. Marginaaliveroaste mittaa sitä, kuinka suuri osa lisätuloista eli esimerkiksi palkankorotuksesta menee veroihin ja veroluonteisiin maksuihin. Pieni- ja keskituloisten verotusta ollaan myös keventämässä, mutta yksityiskohdat eivät olleet keskiviikkoiltana tiedossa.
– Ihan jo siksikin, että näyttäisi aika pahalta laskea ihan pelkästään hyvätuloisten verotusta, kyllä näillä näkymin tämä hallituksen jo vähän hehkuttamakin veromoukari tulee osumaan myös muihin, arvioi MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum tilannetta.
Yhteisövero alennetaan mediatietojen mukaan 18 prosenttiin vuonna 2027. Nyt yhteisövero on 20 prosenttia. Yhteisöveroa maksavat tuloksestaan muun muassa osakeyhtiöt ja osuuskunnat.
Lue myös: Purra: Kehitysapuun tulossa lisäleikkauksia – näitä päätöksiä puoliväliriihestä odotetaan
Mistä rahat veronkevennyksiin?
Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) mukaan veronalennukset rahoitetaan osin säästöin ja osin kiristämällä verotusta muualta. Purra vahvisti toimittajille keskiviikkona eduskunnassa, että hallitus leikkaa ainakin kehitysyhteistyöstä.
On mahdollista, että valtiovarainministeriö laskee osan veronkevennyksistä rahoittavan itse itseään, mutta tästä huolimatta korvaavia leikkauksia tarvitaan.
Lisäksi hallitus on poistamassa ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden sekä työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyksen, mistä kertyy yhteensä noin 190 miljoonaa euroa lisää rahaa veronkevennyksiin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Alec Neihum kertoo, että pöydällä on ollut myös valtionhallinnon leikkaukset, kuntien valtionosuudet ja kaivosvero.
Lue myös: MTV:n tiedot: Yli miljardin euron kasvupaketti tulossa hallituksen puoliväliriihestä – osa toimista voimaan vasta hallituskauden lopulla
"Ei ole mitään kriisiä"
Keskiviikkona alkuillasta ei ollut tietoa, saadaanko neuvotteluissa lopullista sopua ajoissa vai jatkuvatko ne jopa torstaina. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) painotti iltapäivällä toimittajille eduskunnassa, että pöydällä on isoja asioita.
– Ei ole mitään kriisiä Smolnassa, vaan neuvottelua, Orpo vakuutti tuolloin.
Smolna on valtioneuvoston juhlahuoneisto, jossa hallituksen neuvotteluja on käyty Helsingissä.
Puolueiden puheenjohtajilta kysyttiin, riitauttaako esimerkiksi perussuomalaiset asioita neuvotteluissa. Purra kiisti tämän.
– Me neuvottelemme neljän puolueen kanssa siellä aivan hyvässä hengessä. Yksityiskohtia on vielä auki, hän sanoi.
Myöskään RKP:n Anders Adlercreutz ei halunnut kommentoida, aiheuttaako nimenomaan perussuomalaiset kitkaa neuvotteluissa.
– Jokaisella on omat prioriteettinsa ja ne pitää yhteensovittaa, niin siinä varmaan jokainen on vuorollaan hankala, Adlercreutz sanoi.
Lue myös: Näin kehysriihen neuvottelut pyörivät kulissien takana
Miksi leikkaukset vaihtuvat veronkevennyksiin?
Istuva hallitus on ollut kerta toisensa jälkeen otsikoissa kipeiden leikkausten tiimoilta. Politiikan toimittaja Alec Neihum näkee kaksi syytä siihen, että nyt hallituksella on toinen ääni kellossa. Hänen mukaansa kahden vuoden ikävien päätösten jälkeen hallitus haluaa päästä kiinni mukaviin asioihin.
– Kun eduskuntavaalitkin aikanaan lähenevät, on huomattavasti mukavampi kertoa äänestäjille näistä mukavista asioista kuin siitä saksilinjasta, Neihum muotoilee.
Toinen keskeinen syy päätöksiin on hallituksen luotossa siihen, että Suomen taloustoimi hallituksen omien toimien ja maailmatalouden suhdanteen elpymisen myötä kääntyisi positiiviseen suuntaan. Silloin mukavampien päätösten tekemiselle olisi talouspoliittisesti hyvä ajoitus.
Talousviisaiden arvioitavaksi Neihumin mukaan jää, osuuko hallituksen ajoitus kohdalleen.