Tenojoen vesistössä ei kalasteta tänäkään kesänä lohta. Nyt on ajateltava tulevaisuutta, sanoo maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk.).
Pohjois-Lapin Tenojoen lohet jäävät kalastamatta tänä vuonna toista kesää putkeen.
Eduskunta antoi tänään hyväksyntänsä hallituksen lakiesitykselle, jonka mukaan lohta ei saa kalastaa lainkaan Tenojoesta vuoden loppuun asti.
Tämänhetkisen arvion mukaan laki voisi tulla voimaan 7. kesäkuuta. Maa- ja metsätalousministeriö vetoaa kalastajiin siinä, että tilanteen vakavuus ymmärretään eikä lohta kalasteta tätä ennenkään.
Syy kieltoon on vesistön lohikantojen voimakas heikkeneminen viime vuosina. Vuonna 2020 lohia nousi jokeen puolet vähemmän kuin 2018, ja viime vuonna määrä pieneni entisestään.
– Ei ole liioittelua sanoa, että mikäli rajoituksia ei tehdä, lohi saattaa jopa kadota kokonaan sieltä joesta, maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen sanoo MTV Uutisille.
Vielä maaliskuussa hallituksen eri ministeriöt arvioivat, ettei viime kesänä toteutettu täyskielto voisi "sosiaalisista ja kulttuurisista syistä" jatkua tänä vuonna.
Tilanne on kuitenkin sittemmin muuttunut.
Teno on Suomen ja Norjan rajajoki, ja myös Norjasta on sanottu, ettei Tenosta voi nyt nostaa lohta.
Lohikalastus ei saa tänä vuonna jatkua pienenkään verran.
– Tämä on ikävä päätös. Tämä ei tietysti ole kenellekään millään lailla mukava ja miellyttävä päätös toimia näin, mutta mielestäni tämä on ainut tapa, jolla voimme turvata, että lohi ei katoa Tenojoen vesistöstä, kuukauden tehtävässään toiminut Kurvinen sanoo.
– Nyt pitää olla pitkäjänteinen ja nähdä tulevaisuuteen.
"Valtiovalta ihmetyttää"
Lohenkalastuskielto tuntuu Tenojokivarren asukkaissa raskaasti, sanoo Tenon kalatalousalueen toiminnanjohtaja Niilo I. Aikio.
Lohenkalastus joessa on niin tärkeää, että alueen saamelaisille kyse on Aikion mukaan identiteetistä.
– Sehän on kaikki kaikessa. Tämähän on sydämen ja sielun asia tämä, Aikio toteaa.
– Se on ruoka-aitta, elämäntapa, elinkeino, terapeutti sekä saamelaiskulttuuria, jossa me elämme vahvasti.
Tenon kalatalousalueella odotettiin, ettei lohenkalastusta olisi kielletty täysin, vaan rajoitettu oikeasuhtaisesti.
Toiveita oli esimerkiksi siitä, että lohta olisi saanut kalastaa kesällä edes viikon ajan saamelaisten perinteisillä menetelmillä, kuten pato- ja verkkopyydyksillä.
Tällaisella viikolla olisi voinut olla suuri psykologinenkin merkitys alueen asukkaille.
– Ymmärrämmehän toki, että tavallisen kansan voi olla vähän vaikea käsittää Tenon kalastukseen liittyviä ominaispiirteitä. Mutta valtiovalta vähän ihmetyttää, eikä ihan vähänkään, paikkakuntalaisia. Se ei millään tavalla ole ottanut huomioon näitä saamelaisten oikeuksia, joita perustuslain pitäisi turvata, Aikio syyttää.
Juttua muokattu 1.6. kello 12.39. Lisätty tieto siitä, että laki tulee voimaan vasta hieman myöhemmin kesäkuussa.