Raportti: Saastuttajat pääsevät liian usein pälkähästä EU:n merialueilla

AOP Merilintu öljyn peitossa Sea Empress -säiliöaluksen onnettomuuden jälkeen Etelä-Walesissa Britanniassa.
Kuvituskuvassa merilintu öljyn peitossa säiliöaluksen onnettomuuden jälkeen Etelä-Walesissa Britanniassa.Credit: Paul Glendell / Alamy Stock Photo
Julkaistu 05.03.2025 10:22
Toimittajan kuva
Kati Hyttinen

kati.hyttinen@mtv.fi

Saastuttavat alukset pilaavat edelleen EU:n merivesiä, varoitetaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tiistaina julkaisemassa kertomuksessa.

EU:n lainsäädäntö on tiukentunut ja on joskus jopa kansainvälisiä sääntöjä tiukempi, mutta EU:n 22 rannikkojäsenvaltiota eivät raportin mukaan pane sitä täytäntöön läheskään tyydyttävällä tavalla.

Tarkastajat varoittavat, että nykyiset toimet, joilla pyritään ehkäisemään, torjumaan, jäljittämään ja rankaisemaan erityyppistä alusten aiheuttamaa pilaantumista, eivät ole riittäviä.

Lue myös: EU:lta neljän kohdan suunnitelma kaapeliturvallisuuden parantamiseksi: Itämeren alueelle perustetaan testikeskus

Alukset kiertävät kierrätysvelvollisuuttaan

Alusten omistajat voivat esimerkiksi edelleen kiertää kierrätysvelvoitteitaan siirtämällä aluksensa EU:n ulkopuolisen lipun alle ennen sen purkamista.

Tilastojen mukaan maailmanlaajuisesti joka seitsemäs alus purjehti vuonna 2022 EU:n lipun alla, mutta käytöstä poistettujen alusten osalta määrä oli 50 prosenttia pienempi. 

Vastaavasti merellä kadonneita kontteja koskevat EU:n säännöt eivät ole läheskään vedenpitäviä.

Ensinnäkään ei ole takeita siitä, että kaikki kadonneet kontit ilmoitetaan kadonneiksi, ja toisekseen vain muutamia kontteja löydetään. 

– Alusten aiheuttama merten pilaantuminen on edelleen suuri ongelma, ja viime vuosina tehdyistä parannuksista huolimatta nykyisillä EU:n toimilla ei pystytä ohjaamaan EU:ta turvallisille vesille, tarkastuksesta vastaava Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen Nikolaos Milionis toteaa tiedotteessa.

– Pilaantuminen on ongelma, joka koskee arvioiden mukaan yli kolmea neljäsosaa Euroopan meristä. Tästä huolimatta ihmisten terveyden, biologisen monimuotoisuuden ja kalakantojen suojelemiseen tähtäävää saasteettomuustavoitetta ole vielä näköpiirissä.

AOP Peregrine-alus ohitti öljysäiliöalus Thun Geminin aamusumussa Corkin satamassa Irlannissa 08. toukokuuta 2022.Peregrine-alus ohitti öljysäiliöalus Thun Geminin aamusumussa Corkin satamassa Irlannissa 08. toukokuuta 2022. Kuvituskuva.Credit: David Creedon / Alamy Stock Photo

Ei käytetä tarpeeksi välineitä

Tarkastajat myös huomauttavat, että EU-maat eivät käytä riittävästi EU:n tarjoamia välineitä – esimerkiksi valmiustilassa olevien öljyvahinkojen torjunta-alusten verkostoa ja droonien avulla tapahtuva havainnointia – jotka auttaisivat niitä torjumaan alusten aiheuttamaa merten pilaantumista.

Hyvä esimerkki tästä on eurooppalainen öljyvahinkoja koskeva satelliittitarkkailu- ja havaitsemisjärjestelmä (CleanSeaNet), jonka tarkoituksena on valvoa ja havaita potentiaalisesti pilaantumista aiheuttavia tapauksia varhaisessa vaiheessa. 

Mistä on kyse?

• EU:n tavoitteena on saavuttaa vesien pilaantumisen nollataso vuoteen 2030 mennessä

• EU:lla on vaikeuksia seurata merten pilaantumista ja jäljittää pilaantumisen lähde

• Tarkastukset ovat riittämättömiä ja seuraamukset harvinaisia sekä liian lieviä.

Vuosina 2022–2023 CleanSeaNetin avulla havaittiin yhteensä 7 731 mahdollista saastepäästöä EU:n meriin, pääasiassa Espanjassa (1 462), Kreikassa (1 367) ja Italiassa (1 188).

EU:n tarkastajat havaitsivat kuitenkin, että jäsenvaltiot reagoivat alle puoleen järjestelmän antamista varoituksista ja vahvistivat saastumisen vain seitsemässä prosentissa tapauksista. 

Yksi syy tähän oli satelliittikuvan ottamisen ja tosiasiallisesti tarkistettavan pilaantumisen välillä kulunut aika.

Lue myös: EU:lta uusia pakotteita: Yli 70 Venäjän varjolaivaston alusta mukana, usean median toiminta Euroopassa kielletään

Ei tarkasteta riittävästi

Tarkastajat havaitsivat tiedotteen mukaan myös, että jäsenvaltioiden viranomaiset eivät suorita aluksille riittävästi ennaltaehkäiseviä tarkastuksia ja että saastuttamisesta määrättävät seuraamukset ovat edelleen vähäisiä.

Tahoille, jotka ovat vastuussa ympäristöä pilaavien aineiden päästämisestä laittomasti mereen, määrätään harvoin vaikuttavia tai varoittavia seuraamuksia, ja syytteeseenpano on harvinaista.

Vastaavasti vain harvat jäsenvaltiot ilmoittavat hylättyjen, kadonneiden tai poisheitettyjen kalastusvälineiden maihin tuontiin liittyvistä rikkomuksista.

Tarkastajat toteavat, että Euroopan komissio tai jäsenvaltiot eivät kaiken kaikkiaan kyenneet täysin yksilöimään merivesien pilaantumisen torjuntaan käytettyjä EU:n varoja. 

Niillä ei ole yleiskuvaa todellisista saavutetuista tuloksista tai siitä, miten tuloksia voitaisiin toistaa laajemmassa mittakaavassa. 

Tarkastuksessa kävi myös ilmi, että EU:lla on vaikeuksia seurata alusten aiheuttamaa merten pilaantumista.

Alusten öljyvuotojen, epäpuhtauksien ja merten roskaantumisen todellinen määrä on raportin mukaan edelleen pitkälti tuntematon, samoin kuin saastuttajien henkilöllisyys.

Lue myös: Hurja skenaario Venäjän varjolaivastosta: "Kaikki rannat olisivat täynnä öljyä"

Alukset ovat merkittäviä vesistön pilaajia 

  • Alukset, kuten rahtialukset, risteily- ja matkustaja-alukset, kalastusalukset ja huvialukset, ovat merkittäviä merten pilaantumisen lähteitä. 

  • Aluksilta vuotaa öljyä ja pääsee mereen kemikaaleja sekä kaasupäästöjä. 

  • Lisäksi aluksilla käsitellään jätteitä virheellisesti, ne kadottavat merellä kontteja ja niiltä heitetään pois kalastusvälineitä. 

  • EU ja sen jäsenvaltiot, joista 22:lla on rantaviivaa, pyrkivät puuttumaan alusten aiheuttamaan pilaantumiseen monin tavoin, ja vuodelle 2030 on asetettu erittäin kunnianhimoinen saasteettomuustavoite.

  • Kertomuksessa arvioitiin EU:n toimia alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen torjumiseksi tammikuun 2014 ja syyskuun 2024 välisenä aikana. 

  • Tilintarkastustuomioistuin teki tarkastuskäynnit Ranskaan ja Saksaan. 

  • Tarkastus kattoi kaksi merialueen osa-aluetta (laajennettu Pohjanmeren alue ja Itämeri), jotka muodostavat maailman toiseksi vilkkaimman laivaväylän.

Lähde: Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomu

Tuoreimmat aiheesta

Ympäristövahingot