Hallitus luovuttaisi neljän miljoonan ihmisen biometriset tiedot vakavien rikosten selvittämiseen. Niitä voitaisiin käyttää 70 ratkaisemattoman rikoksen tutkinnassa.
Hallitus haluaa antaa muun muassa poliisille oikeuden käyttää noin neljän miljoonan ihmisen passeja ja henkilökortteja varten annettuja sormenjälkiä rikosten selvittämiseen. Poliisihallitus selvitti viime vuonna, että noin 8 000 selvittämättömän rikoksen tutkinnassa on käytettävissä tunnistamattomia sormenjälkiä. Näistä 70:ssä sormenjäljet voisivat olla tunnistettavissa.
Tämä käy ilmi hallituksen biometristen tietojen – eli sormenjälkien ja kasvokuvien – käyttöä koskevasta esitysluonnoksesta, jonka lausuntoaika päättyi maanantaina.
Esitysluonnoksen mukaan selvittämättömien rikosten joukossa on esimerkiksi murhia, murhan yrityksiä, tuhotöitä, raiskauksia ja törkeitä ryöstöjä.
Lisäksi sormenjälkiä haluttaisiin käyttää muun muassa kansallisen turvallisuuden suojaamiseen, esimerkiksi terrorismin estämiseen. Poliisin lisäksi sormenjälkiä voisivat hyödyntää Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, suojelupoliisi ja Tulli. Tietoja käsittelisi keskusrikospoliisi.
Lausunnoissa muun muassa tietosuojavaltuutetun toimisto, oikeusministeriö ja Oikeuskanslerinvirasto suhtautuvat muutoksiin varauksellisesti.
Lue myös: Suomen suurin ratkaisematon pankkiryöstö tehtiin kermakakun avulla
70 prosenttia väestön tiedoista
Tietosuoja-asetuksen mukaan henkilötiedot on kerättävä tiettyä tarkoitusta varten eikä niitä saa käsitellä myöhemmin muilla tavoin. Tietosuojavaltuutetun mukaan yli 70 prosenttia koko väestön biometrisistä henkilötiedoista kuitenkin annettaisiin muun muassa poliisin käyttöön johonkin muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen.
Perustuslakivaliokunnan kanta on tietosuojavaltuutetun mukaan ollut, että henkilötietojen muusta kuin alkuperäisestä käyttötarkoituksesta ei saa tulla pääasiallinen tai edes merkittävä käyttötapa. Tietosuojavaltuutetun mukaan neljän miljoonan ihmisen henkilötietojen käsittely alkuperäisestä tarkoituksesta poikkeavasti ei ole vähäistä.
Säännöksiä muutettaisiin myös niin, että ulkomaalaislain nojalla rekisteröityjen lähes 80 000 ihmisen sormenjälkiä voitaisiin käyttää nykyistä laajemmin. Tietoja saisi myös luovuttaa nykyistä kattavammin Schengenin tietojärjestelmään.
Lue myös: 17-vuotiaan Kyllikki Saaren ratkaisematon murha jäänyt pysyvästi askarruttamaan suomalaisia
Kuka sormenjälkien käyttöä valvoo?
Oikeuskanslerinvirasto sanoo lausunnossaan, että poliisi saisi luultavasti tulevaisuudessa teknologian kehittymisen myötä aiempaa tehokkaampia välineitä sormenjälki- ja kasvokuvavertailun tekemiseen. Siksi esitetyt muutokset rajoittavat Oikeuskanslerinviraston mukaan yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa huomattavasti.
Sisäministeriö on pyytänyt lausuntoa muun muassa keskusrikospoliisilta ja poliisihallitukselta, mutta näitä lausuntoja ei ollut annettu maanantai-iltaan mennessä. STT ei tavoittanut keskusrikospoliisia kommentoimaan asiaa.
Supo pitää muutoksia tarpeellisina
Sisäministeriö perustelee esitettyjä muutoksia sillä, että pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan hallitus haluaa vahvistaa rikostorjuntaa kansalaisten turvallisuuden ja viranomaisia kohtaan koetun luottamuksen lisäämiseksi.
Lausunnonantajista muun muassa suojelupoliisi (supo) pitää hallituksen ehdotusta "erittäin tarpeellisena ja kannatettavana". Supon mukaan sen tiedonhankinnan kohdehenkilöillä ei ole lähtökohtaisesti rikollista taustaa, mistä syystä esimerkiksi sormenjälkirekisterin tietoja voitaisiin käyttää tunnistamaan kansallista turvallisuutta uhkaavia ihmisiä.