Hallitus rajaisi venäläiset turistiviisumit kymmenesosaan nykyisestä – tätä se käytännössä tarkoittaa

Syyskuun alusta alkaen turistiviisumien haku olisi mahdollista vain tiettyinä viikonpäivinä. Näin esimerkiksi perhesyistä tai työn tai opiskelun vuoksi viisumin saisi helpommin.

Suomen konsulaatit ottavat nyt päivittäin vastaan noin tuhat viisumihakemusta Venäjällä. Rajoitus tarkoittaisi, että hakemuksien määrä supistuisi vain sataan päivässä.

Hallitus käsitteli ulkoministeriön valmistelemaa linjausta iltakoulussaan Helsingin Säätytalossa tiistaina. Haavisto kertoo, että iltakoulussa oli esillä myös niin sanottu humanitaarinen viisumi, joita voitaisiin myöntää esimerkiksi vaikeuksiin joutuneille kansalaisaktivisteille ja toimittajille. Ulkoministerin mukaan valmistelut humanitaarisen viisumin ottamisesta käyttöön alkavat.

Iltakoulu ei ole virallinen päättävä elin. Viisumien myöntämisen rajoittamisesta päättää ulkoministeriö. Asian luonteen vuoksi koko hallitusta ja myös tasavallan presidenttiä on pidetty mukana valmistelussa. 

Lue myös: Miksei Suomi lopettanut turistiviisumien myöntämistä venäläisille kokonaan, kysyy Petteri Orpo – "Jos Baltian maat pystyvät, miksi me emme?"

EU-tason päätös esillä kuun lopulla

Yksittäiset EU-maat, kuten Viro, ovat jo aiemmin rajanneet venäläisille myönnettäviä viisumeja Ukrainan sodan myötä.

Tästä huolimatta asiasta ei ole olemassa unionin laajuista päätöstä. Vaikka Suomi rajoittaisi Schengen-viisumien myöntämistä, muiden maiden myöntämien viisumien kautta voidaan edelleen saapua Suomeen ja kulkea edelleen Eurooppaan tai Venäjälle.

– Kaikkein suurimmat Schengen-viisumien antajat ovat tällä hetkellä Kreikka, Italia ja Espanja, ja myös näiden maiden viisumien kanssa tullaan Suomen kautta tällä hetkellä lomamatkoille, Haavisto sanoi tiistaiaamuna Ylellä.

Saapuessaan hallituksen iltakouluun Säätytalolle pääministeri Sanna Marin (sd.) peräänkuulutti ennen muuta EU-tasoisia ratkaisuja.

EU-maiden ulkoministerit tapaavat epävirallisesti Tshekin pääkaupungissa Prahassa elokuun päätteeksi. Ainakin Suomi ja Baltian maat ovat kertoneet nostavansa viisumien rajoittamisen esille kokouksessa.

EU:n puheenjohtajamaana toimiva Tshekki on ilmoittanut ajavansa unionin laajuista viisumikieltoa. Tshekin ulkoministeri Jan Lipavsky on sanonut, että Venäjän kansalaisten tulisi havaita, että maan sotaisalla politiikalla on seurauksensa.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz on vastustanut ajatusta. Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ei ole ottanut asiaan kantaa.

Haaviston mukaan jää nähtäväksi, syntyykö EU:n laajuinen ratkaisu ja kuinka nopeasti.

– Tämä on aika uutta keskustelua monessa maassa. Ehkä ei ole tiedossa, että Suomea ja Baltian maita käytetään kauttakulkuun, Haavisto sanoi STT:lle iltakoulun jälkeen.

Viisumien helpotukset pois?

Haaviston mukaan Suomi ja Baltian maat aikovat ottaa kokouksessa esille myös EU:n ja Venäjän välisen viisumihelpotussopimuksen. Suomi haluaisi hyllyttää sopimukseen, joka laskee turistiviisumin hinnan 80 eurosta 35 euroon.

Haavisto antoi ymmärtää, että tässä asiassa EU:n yhteisen linjauksen saavuttaminen voisi olla helpompaa kuin viisumien rajoittamisessa.

– Siihen ovat maat ottaneet kantaa, ja kun osa sopimuksesta on jo keskeytetty, esimerkiksi diplomaattien viisumivapaus, uskon että tätä voitaisiin viedä eteenpäin, Haavisto sanoi STT:lle iltakoulun jälkeen.

Suomessa on keskusteltu venäläisten matkailun rajoittamisesta reaktiona Ukrainan sotaan. Keskustelu lähti Suomessa liikkeelle heinäkuussa, jolloin maiden välistä matkustamista torpanneet koronarajoitukset päättyivät.

Lue myös: Marin: Yksi vaihtoehto on ruuhkauttaa venäläisten viisumien saanti – "Voidaan estää käytännössä uusien viisumien myöntö ainakin suurelta osin"