Vaikka Venäjän turistiviisumit kiellettäisiin, liikenne itärajalla putoaisi vain puoleen – tästä se johtuu

Vaikka venäläisten turistiviisumit vähennettäisiin nollaan, rajalla riittäisi vielä runsaasti liikennettä.

Tiistaina Suomen rajan yli tuli Venäjältä vähän yli 3 000 ihmistä. Tarkka luku oli iltapäivällä 3 099. Vaikka pääsy Suomeen estettäisiin turistiviisumeilla kokonaan, iso osa rajaliikenteestä Venäjältä kuitenkin säilyisi. Myös keskiviikkona rajaliikenne vastasi "normaalia iltapäiväliikennettä".

Viimeisenä niin sanottuna normaalivuotena eli 2019 raja ylitettiin Venäjltä Suomeen keskimäärin noin 10 000 kertaa päivässä.

– Olemme kaukana pandemiaa edeltävistä ajoista, sanoo Rajavartiolaitoksen kansainvälisen yhteistyön osaston päällikkö, eversti Matti Pitkäniitty.

Rajalla ei toistaiseksi tilastoida rajan ylittävien henkilöiden viisumeiden tyyppejä, osin tilastoinnin vaatiman suuren työmäärän vuoksi. Rajavartiolaitoksen arvion mukaan turistiviisumeja käyttää enimillään noin kolmannes maahantulijoista. Vaikka venäläisten turistiviisumit vähennettäisiin nollaan, rajalla riittäisi vielä liikennettä.

– Karkea ammattimiehen arvioni on, että jos poistaisimme turismin matkustajista, niin ehkä neljäsosa tai kolmasosa matkustajista poistuisi. Meille jää silloin kuitenkin yli puolet rajaliikenteestä jäljelle. Siellä on oleskeluluvan haltijoita, muiden EU-maiden viisumeilla kulkevia, perhesuhteita, työmatkoja ja yritystoimintaa. Vaikka me kieltäisimme turistiviisumit, niin Helsinki-Vantaan lentokentän parkkihallissa löytyisi kyllä yhä venäläisiä autoja, Pitkäniitty sanoo. 

Suomi valmistelee "kansallista ratkaisua"

Liikutaanko pian rajan yli venäläisillä turistiviisumeilla ollenkaan? Ainakaan välitöntä täyskieltoa ei venäläisten turistiviisumien myöntämiselle ole tulossa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi keskiviikkoiltana, että Suomi on alkanut valmistella lakia venäläisten viisumien rajoittamiseksi.

– Ensisijainen tavoite on vähentää turistiliikenteen määrä radikaalisti, Haavisto kommentoi tiedotustilaisuudessa New Yorkissa.

Haaviston mukaan esimerkiksi perhesyihin liittyvää matkustamista ei ole tarkoitus rajoittaa.

Haaviston mukaan lakia valmistellaan nyt, ja se voi sisältää joko uutta lakia tai olemassa olevien säännösten tulkintaa.

– Eduskunta tulee saamaan tämän nopeasti käsittelyyn.

MTV uutisten tietojen mukaan hallituksessa on ollut vähintään sävyeroja siitä, kuinka tiukasti turistiviisumiasiassa pitäisi edetä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) on tietojen mukaan edustanut tiukinta linjaa hallituksessa. Tämä ilmeni hallituksen iltakoulussa 16. elokuuta., mutta myös pääministerin puheesta Euroopan parlamentissa Strasbourgissa viime viikolla.

– Ei ole oikein, että samalla, kun Venäjä tappaa siviilejä, venäläiset turistit matkustavat vapaasti Euroopassa. Viisumien myöntämistä on rajoitettava voimakkaasti, Marin totesi tuolloin puheessaan.

Ulkoministeriö on aiemmin suhtautunut täyskieltoon nihkeästi, sillä sen tulkinnan mukaan esteenä on Schengen-säännöstön edellytys, jonka mukaan jokaisen viisumianomuksen perusteet on tutkittava yksilöllisesti. Tähän tulokseen tullut aiemmin myös oikeuskansleri Tuomas Pöysti.

Suomelta kirje komissiolle

Suomi lähetti tiistaina Euroopan komissiolle kirjeen, jossa se pyytää komissiolta kaikille Schengen-maille yhteistä linjaa venäläisille myönnettyjen viisumien mitätöinnistä sekä maahantulokieltojen määräämisestä. Suosituksen avulla voitaisiin estää maahantulo kaikilla rajoilla sellaisilta venäläisiltä viisuminhaltijoilta, joiden maahanpääsy on jo estetty yhdessä Schengen-maassa turvallisuusuhan takia.

Baltian maiden tai Puolan rajalla tehty maahantulon estäminen ei nykytilanteessa estä lähtökohtaisesti Suomeen tai muuhun Schengen-maahan tuloa, eilleivät Baltian maiden tai Puolan viranomaiset ole kumonneet viisumia ja asettaneet henkilölle maahatulokieltoa. Tällöin muiden maiden, siis myös Suomen viranomaiset joutuvat tutkimaan rajalla yksilöllisesti jokaisen viisuminhakijan muodostaman mahdollisen turvallisuusuuhan.

Pitkäniityn mukaan yhteinen linja viisumien kumoamisissa ja maahantulokielloissa helpottaisi työskentelyä Suomen rajoilla.

– Kun Virossa tai muualla Baltiassa ja Puolan rajalla tehdään päätös siitä, että henkilö muodostaa uhan kansalliselle turvallisuudelle tai sisäiselle turvallisuudelle, niin jos samalla perutaisiin viisumi, sen jälkeen henkilö ei voi enää tulla meidän rajalle. Me teemme Suomen rajalla jokaisesta henkilöstä, joka yrittää maahan yksilökohtaisen arvion siitä, täytyykö hänen matkansa edelletykset, onko passi kunnossa ja onko viisumi kunnossa, Pitkäniitty sanoo.

Pitkäniityn mukaan Viron kanssa tehdään paljon yhteistyötä asiassa. Suomen viranomaisilla on kuitenkin oltava konkreettinen peruste epäillä turvallisuusuhkaa.

– Jos viisumi ja kaikki asiakirjat ovat kunnossa, niin meille on hyvin hankalaa arvioida sitä, mikä on maahantulon estämisen taustalla. Toki me voimme olla ja olemme yhteydessä virolaisiin kollegoihimme ja selvitämme taustoja, mutta meillä pitäisi olla jokin konkreettinen peruste epäillä sisäisen turvallisuuden uhkaa.

Humanitaariset viisumit eivät ehdi tälle vaalikaudelle

Lakiteitse tehtäviä muutoksia alkaa olla aikataulukiireiden takia vaikea saada aikaan tällä vaalikaudella.

MTV Uutisten saaman arvion mukaan esimerkiksi lakia humanitaarisesta viisumista ei ehditä tehdä tällä vaalikaudella. Humanitaarisella viisumilla voitaisiin myöntää maahantulo-oikeus esimerkiksi Venäjän oppostion edustajille ja Ukrainan sodan vastustajille.

Kuten ulkoministeri Haavisto keskiviikkona kertoi, ulkoministeriö selvittää parhaillaan myös mahdollusuutta säätää kansallista pakotelainsäädäntöä, mikäli EU ei tee päätöksiä turistiliikenteen rajoittamiseksi. Toistaiseksi Suomi ei ole säätänyt mitään kansallisia pakotteita Venäjää vastaan, vaan kaikki pakotteet ovat perustuneet EU:n päätöksiin.

– Selvitys on kesken, ja siinä on isoja periaatteellisia kysymyksiä, kuten se, että tämän tyyppistä kansallista pakotelainsäädäntöä ei ole, ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner sanoi STT:lle.

Baltian maiden ja Puolan säätämät maahantulokiellot on tehty juuri kansallisen pakotelainsäädännön perusteella. 

Lue myös:

    Uusimmat