Hallitus varautuu kymmenen miljardin euron energiakriisipakettiin – sähkömarkkinoiden toiminta halutaan turvata poikkeustilanteen yli

Asia päätettiin virallisesti valtioneuvoston yleisistunnossa tänään aamupäivällä. Hallitus kertoi energiakriisipaketista jo eilen tiedotustilaisuudessaan.

Varautuminen lisää valtion lainaa tälle vuodelle merkittävästi. Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 18,9 miljardia euroa, kun se ennen tätä päätöstä oli 8,9 miljardia.Myönnettävien lainojen määrän arviointiin liittyy kuitenkin huomattava epävarmuus, koska on epäselvää, millaisia lainatarpeita yrityksille mahdollisesti olisi tulossa.

Huoltovarmuuden kannalta kriittistä

Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinat ovat ajautuneet poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa sekä sähkön ja kaasun markkinahinnat että tulevaisuuden odotuksia heijastavat johdannaismarkkinahinnat ovat kohonneet merkittävästi.

Kriisipaketilla hallitus varautuu varmistamaan energiayhtiöiden toimintakyvyn poikkeustilanteen yli ja turvaamaan sähkömarkkinoiden toiminnan.

Valtioneuvosto voisi myöntää tapauskohtaisesti lainoja ja takauksia yhtiöille, joiden toiminta on yhteiskunnan kannalta kriittistä ja joita muuten uhkaisi maksukyvyttömyys. Laina- ja takausohjelma olisi voimassa ensi vuoden loppuun saakka. 

Lainojen ja takauksien kestoaika olisi enintään kaksi vuotta.

Lainaohjelmassa tiukat ehdot

Esityksen mukaan lainaohjelman ehdot ovat tiukat.

Muun muassa palkitsemisjärjestelmälle asetetaan ehtoja. Lainaa ottavan yhtiön johdolle ei makseta lyhyen tai pitkän aikavälin kannustimia tai näihin rinnastuvia muita tulosperusteisia palkkioita, jotka kertyvät tämän ja ensi vuoden tunnuslukujen perusteella. Heille maksettavaa kiinteää palkkaa tai muita etuuksia ei myöskään koroteta tänä tai ensi vuonna.

Tilanne kärjistyi Gazpromin ilmoituksen jälkeen

Hallituksen esityksen mukaan johdannaismarkkinoiden erittäin suuren epävarmuuden takia tulisi varautua nykyisten johdannaishintojen kaksin- tai kolminkertaistumiseen.

Hallituksen esityksessä todetaan, että jos samanaikaisesti maksuvaikeuksissa on useita yhtiöitä, voimalaitosten omistusta voisi siirtyä realisointitilanteissa ulkomaisiin käsiin. Tämä on Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittistä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi eilen tiedotustilaisuudessa, että vaikka Venäjän hyökkäyssota on nostanut energian hintaa jo kuukausien ajan, tilanne eskaloitui hiljattain, kun Nord Stream 1 -kaasuputken avautuminen uudelleen viivästyi. Venäläinen energiajätti Gazprom on ilmoittanut, että Venäjältä Saksaan kulkevaa kaasuputkea ei avata huollon jälkeen suunnitellusti.

Lintilän mukaan uhkakuvana on ollut jonkinlainen energiamarkkinoiden Lehman Brothers -tilanne viitaten yhdysvaltalaiseen investointipankkiin, jonka nurin meno vaikutti finanssikriisin syntyyn syksyllä 2008.