Sähkön hinta tulee pysymään kalliina kesään saakka. Sitten hinta taas tipahtaa ja luultavasti nousee syksyä kohti. Näin arvioi Aalto-yliopiston tekniikan professori Peter Lund.
Mutta kriisiä edeltävään hintatasoon ei välttämättä palata.
– Arvio on, ettei mennä ihan niin halpaan sähköön enää. Sähkön hinta saattaa jäädä jonkin verran korkeammaksi kuin ennen kriisiä, sanoo Lund MTV:n Uutisaamussa.
Syynä on erityisesti yleiseurooppalainen markkinatilanne.
– Sähköä siirtyy etenevässä määrin täältä pohjoisesta etelän suuntaan.
– Sähkö Keski-Euroopassa on ollut aina kalliimpaa kuin meillä ja tuotantokin on kalliimpaa. Keski-Euroopan hinnat laskevat ja meillä nousevat, Peter Lund selittää.
– Tämä on iso poliittinen kysymys tulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa meillä kilpailukykyyn. Kuluttajat joutuvat maksamaan enemmän ja sähköntuottajat taas saavat selvästi paremman hinnan.
– Pitää varmistaa riittävät investoinnit vihreään siirtymään, vihreään energiaan ei ainoastaan Suomessa vaan koko Euroopassa, lisää johtaja Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Myös yrityksille toivotaan tukea
Tilanne sähkömarkkinoilla on niin kriittinen, että yhden voimalaitoksen poissaolo saattaa aiheuttaa sähköpulan eikä nostaa vain sähköhintaan.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
– Jo tänä päivänä monet yritykset kokevat korkean sähkön hinnan vaikuttavan kannattavuuteen, ja on yksittäisiä yrityksiä, joilla se voi olla toiminnan jatkuvuuden este tai kynnyskysymys, myös MTV:n Uutisaamussa vieraillut Urrila sanoo.
Tilanne on kriittinen etenkin pienyrittäjille.
– Saksassa arvioidaan, että joka viides yritys voi mennä konkurssiin tämän takia. Siksi Saksa antoi tänään 200 miljardin tukipaketin, Peter Lund lisää.
Sähkölaskun suuruus vaikuttaa kilpailukykyyn
Monissa Euroopan maissa on tehty energianhinnan nousun takia tukipaketteja myös yrityksille.
– Suomessa on tehty kuluttajille erilaisia tukimekanismeja. Me alamme olla ainoa Euroopan maa, jossa suoraa tukea yrityksille ei ole käytössä tai edes suunnitteilla, Penna Urrila sanoo.
– Eihän kukaan tällaisia tukia sinänsä toivo, mutta tämä alkaa olla pidemmän päälle kilpailukykykysymys.
– Kaikki muut maat menevät siihen suuntaan, että yritysten energialaskuja jollain tavoin avustetaan, niin silloin tietysti Suomessakin joudutaan käymään perusteellinen keskustelu siitä, mikä on meidän vastauksemme tähän tilanteeseen.