"Nyt rupeamme maksamaan sotahintoja" – Lintilän mukaan Putinin strategia on helposti luettavissa

Venäjän noin vuosi sitten aloittama energiakiristys kurittaa eurooppalaisten ja siinä samassa suomalaisten lompakoita entistä rankemmin.

Sähkön hinta pompahti tällä viikolla vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen korkealle, mutta se ei ole suinkaan ainoa hinta, joka nousee. Nousussa on parhaillaan esimerkiksi asuinkiinteistöjen käyttämä kaukolämpö, jonka kallistuminen iskee kaupungeissa ja taajamissa asuviin suomalaisiin.

Esimerkiksi Espoossa kaukolämpöä toimittava Fortum on nostanut kaukolämmön hintaa tämän kuun alusta alkaen vajaa 13 prosenttia ja lohjalainen Loher kohottaa hintaa elokuusta lähtien enimmillään 23 prosenttia.

– Vuoden alussa tehty hyvin maltillinen, yleisen kustannustason mukainen hinnankorotus ei riitä kattamaan Ukrainan sodan aiheuttamaa merkittävää kustannusten nousua polttoaineissa ja materiaaleissa, Fortum perusteli uusinta korotustaan.

"Siinä on ollut tuijotuskilpailu"

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) on tilanteesta huolissaan ja sanoo, että lämpöpuolella on ”erinomaisen kovia korotuspaineita”. Hän ei ylläty esimerkiksi kaukolämmön hinnan 23 prosentin korotuksesta.

– Erään erittäin ison yhtiön johtaja sanoi, että heillä on 40–60 prosentin nostopaine. Korotukset tulevat olemaan kovia, mutta ei tietenkään sellaisia nostoja nähdä. Kyllä lämpöyhtiöiden talous tulee olemaan tosi tiukilla, Lintilä toteaa.

Kun kaukolämmön hinta nousee, joutuvat taloyhtiöt monessa tapauksessa kohottamaan osakkeenomistajilta perimäänsä yhtiövastiketta. Se taas vähentää vuokranantajien tuottoja ja syö asunnonomistajien ostovoimaa sen lisäksi, että sähkön, polttoaineiden ja ruuan hinnat nousevat.

Lämpöyhtiöitä voi auttaa se, että ne ovat hankkineet ajoissa kotimaista turvetta. Lintilä on kuitenkin ”pikkaisen huolestunut” siitä, ettei lämpöyhtiöillä ole ollut haluja käyttää turvetta.

Ministeri on käynyt asiasta keskustelua alan toimijoiden kanssa.

–Siinä on ollut jonkinmoinen tuijotuskilpailu. Lämpölaitokset eivät ostaneet turvetta, kun se oli niiden mielestä liian kallista, eikä haketta, koska se oli liian kallista. Turveporukat eivät lähteneet nostamaan turvetta, koska hinta oli heidän mielestään liian halpa ja hakepuolella sama.

Kaikkien energiahintojen nousun taustalla on maakaasuun hinnan kohoaminen. Venäjän valtionyhtiö Gazprom alkoi manipuloida kaasumarkkinaa jo viime kesänä, ja presidentti Vladimir Putinin helmikuussa määräämä laaja hyökkäys Ukrainaan sinkautti sen hinnan tänä vuonna useita satoja prosentteja ylöspäin.

Lue myös: Yhdysvaltain inflaatiovauhti korkeimmillaan sitten 1981

Kaiken takana on Venäjä ja Putin – katkaistaanko Suomessa pakkastalvella sähköt?

Maakaasun nousu on tarttunut sähköön, koska sille on kysyntää selvästi aiempaa enemmän. Myös Lintilän mukaan asian voi tiivistää niin, että kaiken takana ovat Venäjä ja Putin.

Lintilä kutsuu parhaillaan elettävää vaihetta ”ennennäkemättömäksi.”

– Ihan hyvin käy rinnastus 1970-luvun alun kriisiin. Olemme hyvin paljon samoilla tilanteilla tässä.

Vaikka Suomi on varsin energiaomavarainen, kuristaa sähköpuolta myös kotimainen tekijä, kun Olkiluoto kolmosen eli Suomen viidennen ydinreaktorin täysimittainen käynnistäminen on viivästynyt aina vain. Se on ollut Lintilällekin pettymys.

Uusin ilmoitus on, että syyskuussakaan ei päästä täysillä käyntiin ja nyt puhutaan joulukuusta. Ministeri menee huomenna keskiviikkona Olkiluotoon kuulemaan yhtiötä siitä, mikä on tilanne juuri tällä hetkellä.

– Jos se siirtyy joulukuulle, se ei ole vielä kriittisin. Kyllä se talvi tulee olemaan kriittinen. Erityisesti silloin, jos meillä on kova pakkastalvi, Olkiluoto kolmosen merkitys on iso.

Ministeri Lintilä muistuttaa, että energiakriisi on maailmanlaajuinen. Euroopassa kärsitään erityisesti Saksan epäonnistuneesta energiastrategiasta, joka on nojannut puhtaasti Venäjän maakaasuun. Koko saksalainen malli on romahtanut hintojen noustua jyrkästi, ja nyt venäläiset ovat myös vetäneet Nord Stream -kaasuputken ainakin hetkellisesti kokonaan pois käytöstä.

Lue myös: Ruuan hinta kohoaa, mutta paljonko suomalainen on valmis maksamaan? ”On oikea uhka, ettei kotimainen ruuantuotanto säily”

Saksan ratkaisu "käsittämätön"

– Tilanne on huolestuttava. Ennakoitavuus on äärimmäisen heikko. Kaikki kulminoituu oikeastaan Saksan/Venäjän maakaasutilanteeseen.

Saksa ei toisaalta ole tekemässä muutoksia ydinvoimaa alas ajaviin linjauksiinsa, vaan se aikoo ottaa käyttöön valtavia määriä lisää kivihiilipohjaista tuotantoa.

– Se on käsittämätön ratkaisu, sanoo Lintilä.

Hän toteaa, että energian tulevia hintoja on nykyisin mahdoton ennustaa.

– Kaikki ratkaisut, mitä Venäjän puolelta tulee, vaikuttavat paljon. Nyt ruvetaan sanan varsinaisessa merkityksessä maksamaan sotahintoja.

Euroopan tulee vetää yhtä köyttä

Euroopan unionin energiaministerit kokoontuvat tämän kuun loppupuolella ylimääräiseen kriisikokoukseen. Kokoukseen osallistuvan Lintilän mukaan Putin on jo onnistunut hajottamaan EU:n rivejä, kun havaittavissa on puheenvuoroja ”erilaisista kansallisista kompensaatioista”.

– Putinin strategia on aika helpostikin luettavissa. Energiavyötä kiristetään ja laitetaan kova kriisi päälle EU-alueella ja tämä saa aikaan sen, että eri kansallisvaltioissa nousee erilaisia myrskyjä. Tässä on vanha hajota ja hallitse, eli Putinin tarkoitus on saada EU tappelemaan keskenään.”

Lintilä sanoo, ettei EU:n komissio ole helpottanut unionin yhtenäisyyttä viime aikojen esityksineen. Hän tarkoittaa suomalaisia erityisesti koskevaa metsänkäyttöä.

– Nyt kannattaisi keskittyä siihen, että pystytään tämä energiakriisi ratkaisemaan yhteisesti, koska tämä koskee kaikkia maita yhtä lailla.

Kriisi voi johtaa pahimmillaan siihen, että sähkönkäyttöä joudutaan Suomessakin säännöstelemään katkoilla ensi talvena. Tästä muistutti viimeksi maanantaina Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä MTV:llä .

– Se on pahin skenaario. Siitä ollaan vielä verrattain kaukana. Kaikki ihmiset voivat sitä uhkaa sitten lieventää energiankäytön tehostamisella. Lähtökohta on, että joka tupa lämpenee ja joka tuvassa lamppu palaa, ministeri Lintilä sanoo.