Jo peräti joka toinen toisen asteen oppilas nukkuu vähemmän kuin 8 tuntia, selviää THL:n kouluterveyskyselystä. MTV Uutiset kävi kysymässä nuorilta itseltään, miten pidemmät unet olisivat mahdollista ja mikä heillä vaikuttaa yön pituuteen.
Kyselyn mukaan Helsingin lukiolaisista jo lähemmäs 60 prosenttia nukkuu yössä alle kahdeksan tuntia. Luonnontiedelukion liikuntatunnilla kaikki haastateltavat mainitsevat kännykän.
– Illalla tunti ennen nukkumaan menoa laita kännykkä toiseen huoneeseen ja lue vaikka kirjaa, toteaa Lukas Amer kysyttäessä univinkkejä.
"Puhelin on suurin syy"
Ei kuulosta mahdottomalta. Silti moni nuori on huomannut, että puhelin pysyy kädessä liian usein myöhälle ja seuraavana päivänä asiat eivät meinaa sujua.
– Puhelin on suurin syy. Sitä jää vaan räpeltämään illalla ja kyllä sen huomaa aamulla. Eikä päivän mittaan jaksa oikein keskittyä mihinkään, kertoo Vera Stenius, joka sanoo nukkuvansa tällä hetkellä kuutta tuntia yössä.
– Varmasti puhelin on isoin tekijä, että se puhelin on siinä vieressä, kun on nukkumassa. Lataa vaikka siinä. Tulee viesti, katon yhden viestin, tulee toinen viesti, tulee 30. viesti, ja sitten helposti huomaa, että kello on kolme yöllä, toteaa Henri Kyber.
– Iltaisin tulee kyllä käytettyä liikaa. Voisi vähentää, toteaa Amer.
Miksi se puhelin on niin iso tekijä uniasioissa?
– Siellä on kaikki kaverit. Mullakin menee tosi pitkään aina siinä, kun juttelen kavereiden kanssa päivän tapahtumista tai jostain tulevista suunnitelmista.
– Pitäisi parantaa kahdeksaan tuntiin vähintään. Pitäisi aiemmin pistää luuri kii ja sanoa kavereille, että "nyt mä rauhoitun tähän yöhön", sanoo Stenius.
Kosola: Yhteys mielenterveysongelmiin
Kouluterveyskyselyn mukaan yhä useampi nuori nukkuu vähemmän kuin kahdeksan tuntia yössä. Muutos on ollut nopea, sanoo asiantuntija.
– Niitä vähän nukkuvia nuoria oli ennen hirvittävän paljon vähemmän, kertoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola Helsingin yliopistosta.
Opinnot, harrastukset ja älylaitteet – siinä kolmen summa, sanoo asiantuntija.
– Paineita, jotka kohdistuu nuoriin, niitä on nyt alettava vähentämään. Tämä on kestämätön tie. Yläkoululaisia stressaa lukioon pääsy, kun keskiarvorajat ovat nousseet mahdottoman korkealle. Meillä on suorituspaineita harrastuksissa, jotka ovatmuuttuneet yhä ammattimaisemmiksi. Ja sitten meillä on ilman muuta nämä älylaitteet ja suoratoistopalvelut, jotka ovat muuttaneet houkuttavuutta valvoaihan eri tavalla kuin mitä omassa nuoruudessa, Kosola toteaa.
Onko koulu liian raskasta?
– Minulle se on vähän liian raskasta. Riippuu ihmisestä. Jos on lukihäiriötä, ADHD:tä tai sellaista, niin silloin se on rankempaa, sanoo Daniel Kaskilahti, joka kertoo itse nukkuvansa yleensä riittävästi.
No miten sen näkyy, että unen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta?
– Kyllä tässä mielenterveysoireilussa, joka nykyään on lisääntynyt valtavasti, niin epäilemättä näillä on yhteys, Kosola arvioi.
Onko tämä unitilanne todellinen ongelma?
–Tottakai. Kun ei jaksa olla koulussa ja silti on paineita koulutehtävistä ja jatkokoulutuspaikoista. Ja jatkokoulutuspaikkoihin haku ja systeemi on muuttunut. Kun ei nuku kunnolla, ei jaksakaan kunnolla.
– Koulupsykologi kertoo, että nuoret ovat itse toivoneet, että koulussa tehtäisiin enemmän töitä muullakin kuin läppärillä, kertoo liikunnanopettaja Kirsi Sipiläinen.
"Kuntotaso on laskenut nuorilla ja lapsilla"
Opettaja on havainnut, että myös monen nuoren kunnossa on tekemistä.
– Kuntotaso on laskenut nuorilla ja lapsilla. Istutaan paljon pelien ja konsolien edessä. Kyllä sen huomaa ihan liikuntatunnilla motorisista taidoista, että on liikuttu vähemmän.
Kyber itse kokee nukkuvan riittävästi.
– Harvoin koen väsymystä aamuisin, kun herään. Varsinkin kun koulu siirtyi yhdeksän aamuihin, niin se helpotti unirytmiä.
9:12
Video: Nuorten vähäisillä unilla seurauksia mielenterveydelle.