Nuorten mielenterveys väestötasolla paranisi todennäköisesti merkittävästi, jos nuoret nukkuisivat ja liikkuisivat nykyistä enemmän. Näin arvioi Helsingin yliopiston nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola.
Kosolan mukaan ongelma on jo niin iso, että nuorisopsykiatria ei enää pysty ottamaan nuoria vastaan siinä vauhdissa kuin mikä on tarve.
Kuinka yleisiä nuorten mielenterveysongelmat ovat?
– Ne on kyllä tosi yleisiä. Tämän 2000-luvun aikana nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet niin, että nuorisopsykiatrian lähetteitä tehdään yhä enemmän ja enemmän. Nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoito ei enää pysty ottamaan nuoria vastaan siinä vauhdissa kuin olisi tarpeen, kertoo nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosola Helsingin yliopistosta.
– Myös nuorten masennuslääkkeiden käyttö on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Mikä voisi olla ratkaisu tähän kasvavaan ongelmaan?
– Aika vahvoja syy-yhteyksiä vaikuttaisi olevan esimerkiksi sen suhteen, että nuoret nukkuvat vähemmän kuin vielä 1990-luvulla ja unen määrä on jatkuvasti vähentynyt.
Kuinka vähän nuoriso nukkuu?
– Kouluterveyskyselyn mukaan yli kolmasosa yläkoululaisista nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä, lukiolaisista 45 prosenttia ja ammattikoululaisista yli puolet nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä.
Jos nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä, miten se näkyy arjessa?
– Jokainen meistä on varmasti joskus kokenut muutaman huonon yön putkeen ja kyllähän se maailma alkaa silloin näyttämään synkemmältä. Erilaiset pienetkin pulmatilanteet alkavat tuntumaan kohtuuttoman vaikeilta ja raskailta.
– Ja jos tähän samaan otetaan huomioon ne muutokset, joita on esimerkiksi pääsykoevaatimuksissa, joissa korostuu yhä enemmän ylioppilaskokeet, niin ne paineet alkavat varmasti tuntua kohtuuttoman suurilta osalle nuorista.
Miksi nuoret nukkuvat entistä vähemmän?
– Nuorten uneen vaikuttaa monet tekijät. Unen määrä alkoi vähentyä jo ennen kuin mobiililaitteet yleistyivät väestössä. Mutta unen väheneminen on jatkunut 2000-luvulla, joten uskon, että jonkunlainen osuus on myös mobiililaitteilla.
– Yhdessä tutkimuksessa sitä on pyritty selvittämään. On katsottu se, että onko aamu- vai iltaihminen ja huomioitiin myös mielenterveyteen liittyvät diagnoosit ja yhteys säilyi. Mitä enemmän käyttää älylaitteita, sitä vähemmän nukkuu.
"Myöskään sellaiset nuoret, jotka harrastavat jotain kilpaurheilua, eivät välttämättä liiku terveyden kannalta tarpeeksi"
Kosola kantaa huolta myös nykyisistä arkiliikuntamääristä.
– Aiemmin nuoret liikkuivat enemmän. Myöskään sellaiset nuoret, jotka harrastavat jotain kilpaurheilua, eivät välttämättä liiku terveyden kannalta tarpeeksi. Liikuntakerrat ovat ikään kuin intensiivisempiä, mutta sitten niiden välillä ollaan sohvalla, kärjistetysti.
– Tilanne näkyy myös suomalaisessa kutsuntamateriaalissa. Kun nuoret miehet menevät armeijaan, niin siellä on jatkuvasti cooperin testin tulokset heikentyneet ja painoindeksi noussut.
Minkä verran nukkumisen lisääminen vähentäisi mielenterveyden ongelmia?
–Varmasti, jos kuvioon lisättäisiin myös sitä arkiliikuntaa, niin veikkaan, että aika paljonkin. Todennäköisesti kyllä nuorten mielenterveys väestötasolla paranisi merkittävästi.
– Kysymysmerkki on se, että laitetaanko tässä vaiheessa hirveästi lisärahaa sinne erikoissairaanhoitoon, vai laitetaanko rahaa valtakunnalliseen "nuku enemmän" -kampanjaan ja siihen, että saadaan koulun pihasta liikuntaan innostava. Kansanterveys ei välttämättä ratkea sillä, että laitetaan rahaa sinne raskaisiin, korjaaviin palveluihin.
Miten innostaisit nuoria nukkumaan enemmän?
– Nuorelle kannattaa kertoa faktat siitä, että kuinka paljon nukkuminen vaikuttaa omaan mielialaan. Ehkä kantapään kautta oppien nuori huomaa, että "se täti taisi olla oikeassa, joka sanoi, että kokeile ja maailma saattaa valaistua".
– Kyllä nuoret sen ymmärtävät, että huomenna on parempi päivä, jos tänään menee ajoissa nukkumaan.
Mitä muita ratkaisuja on olemassa, joilla madaltaa nuorten mielenterveysongelmien määrää?
– Kouluissa näyttää käyneen niin, että arvostetaan liian paljon sitä, että kaikki on tarkastettu ja liian vähän sitä, että mitä ne nuoret oikeasti tarvitsee.
– Aika monet nuoret valittavat sitä, että terveydenhoitaja oli koulussa ennen sellainen, jonka luokse saattoi helposti mennä, mutta nyt terveydenhoitajallakaan ei ole siihen aikaan, kun hänen pitää täyttää nämä tarkastusvaatimukset.
– Lisäksi meidän aikuisten tulisi ymmärtää, ettei nuoruuden kehitystä voi nopeuttaa. Liian kovat suorituspaineet johtavat nuorten uupumiseen jo ennen työelämään siirtymistä.
Kosola työskentelee myös HUS:n Lastentautien tutkimuskeskuksessa.