Koronarokotusjärjestys ja viranomaisten antamien ohjeiden tulkinta on herättänyt hämmennystä osassa vanhuksista ja heidän omaisistaan. Heinolalaismies ihmettelee sitä, miksi hänen iäkästä isäänsä ei rokotettu, vaikka moni muu palvelutalossa asuva sai hänen mukaansa rokotesuojan.
Heinolalainen Ilkka Valonen on isänsä omaishoitaja, mutta he eivät asu samassa taloudessa.
89-vuotias isä asuu omassa palveluasunnossa Heinolan keskustassa ja Valonen kotonaan. Isä on palveluasunnossa omilla rahoillaan, ei kunnan osoittamalla hoitopaikalla, kuten osa muista asukkaista.
Tämä on johtanut Valosen mukaan siihen, että kun kunta järjesti koronarokotuksen osalle talossa asuvista vanhuksista, isä-Valosta ei rokotettu kuten ei myöskään muita hänen kaltaisiaan omin varoin asuvia – tai heidän omaishoitajiaan.
– Tämä on vastoin perustuslakia, Valonen arvioi.
– Palveluasuntojen asukkaat laitetaan näin eriarvoiseen asemaan heidön sosioekonomisen asemansa perusteella. Tosin tässä tapauksessa varakkaampia syrjitään, Valonen toteaa MTV Uutisten haastattelussa.
– Kunnallinen rokotuspartio on käynyt Siltakodissa, mutta isääni ei rokotettu, vaikka hänellä on keuhkoahtauma ja diabetes sekä uusiutunut syöpä, Valonen sanoo.
Lue myös: Kuinka pitkään koronakurimusta pitää vielä kestää? "Kesäksi varmaan helpottaa," uskoo THL:n Mika Salminen
"Meillä on nyt rokotteita äärimmäisen vähän"
Rokotusjärjestyksen tiukkuuden taustalla on rokotteiden niukkuus, toteaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtava ylilääkäri Kimmo Kuosmanen.
– Osasyy siihen, miksi olemme joutuneet rajoittamaan ja priorisoimaan (rokotuksia), on että meillä on nyt rokotteita äärimmäisen vähän, Kuosmanen perustelee.
– Esimerkiksi Päijät-Hämeessä emme ole vielä rokotteiden vähyyden takia pystyneet aloittamaan kotona asuvien ikääntyneiden rokotuksia.
Se miksi jotkut samoissa yksiköissä vanhukset eivät saa rokotusta samaan aikaan kuin osa muista johtuu myös Kuosmasen mukaan siitä, että asukkaiden palveluntarve on erilainen. Sillä kuka palvelun maksaa, ei ole merkitystä.
– Tässä vaiheessa rokotamme tehostetussa palveluasumisessa asuvia ikääntyneitä.
"Heinola ei poikkea muusta maakunnasta"
Heinolan kaupungin johtava ylilääkäri Kirsi Timonen korostaa sitä, että Heinola ei poikkea muusta maakunnasta rokotusten toteuttamisessa.
– Heinolassa toimitaan samalla tavalla kuin muuallakin maakunnassa, ja samassa aikataulussakin on menty, Timonen kertoo.
Timosen mukaan kuntayhtymän alueella ovat parhaillaan käynnissä ympärivuorokautisen hoivan rokotukset.
– Ne koskevat sosiaalihuollon asumispalvelujen ja laitoshoidon tehostetun palvelun toimintayksiköiden, eli ympärivuorokautisen hoivan henkilökuntaa ja iäkkäitä asukkaita, Timonen listaa.
"Tavallinen palveluasuminen poikkeaa tehostetusta hoivasta"
Timonen tähdentää, että tehostetun palvelun toimintayksiköt ovat eri asia kuin tavallinen palveluasuminen.
– Omassa asunnossa ilman näitä 24/7-palveluja asuva ihminen ei ikävä kyllä ole ympärivuorokautisen hoivan asukas. Ympärivuorokautinen hoiva tarkoittaa käytännössä tehostettua palveluasumista, eli sitä, että ihminen, joka ei pärjää yksin ollenkaan, asuu paikassa, jossa on henkilökunta 24/7 samassa yksikössä paikalla.
– Omaishoitajakaan ei tietenkään osallistu omaishoitajana tässä 24/7- ympärivuorokautisessa hoivassa olevien hoitoon enää, vaan hoito on siellä tehostetun hoivan yksikössä 24/7, eli yötä päivää.
Lue myös: Joka kolmas sote-työntekijä pelkäsi terveytensä puolesta työssään koronan vuoksi – kaksi kolmesta alan nuoresta työntekijästä ei ole palautunut työtaakastaan
Vielä ei ole omaishoidon vuoro
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan kaikki samoissa palvelutiloissa asuvat pitäisi rokottaa samaan aikaan. Hän tosin puhuu ryhmäkodeista, joita koskevat erilaiset rokotusohjeet.
– Jos asuu samassa ryhmäkodissa muiden kanssa, ei se muuta tilannetta, onko siellä kunnan rahoilla vai omilla rahoilla.
Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen toteaa puolestaan, että omaishoitajat ja -hoidettavat olisi rokotettava yhtä aikaa, kun heidän vuoronsa tulee.
– Esimerkiksi avioparit rokotetaan lähtökohtaisesti samaan aikaan, vaikka toinen olisi iäkkäämpi tai kuuluisi riskiryhmään ja toinen ei. Sama pätee omaishoitajiin, eli he ovat rokotusvuorossa samaan aikaan kuin omaishoidettavat, vaikka he eivät asuisi samassa paikassa.
– Se on varmasti hyvin järkeväkin linjaus, vaikka omaishoitaja olisi nuorempi ja aktiivisesti työelämässä, koska sehän voi olla erityisen merkityksellistä, että tulee rokotetuksi samaan aikaa. Näin me ainakin olemme asian tulkinneet, Nieminen toteaa.
7:05
Millaisena elämä jatkuu koronan jälkeen? Markus Leikola maalaa uutuuskirjassaan kuvan erilaisesta tulevaisuudesta.
"Rokotus toisi vapauden"
Isäänsä omaishoitava Ilkka Valonen muistuttaa, että omaishoidettavat ovat olleet ”motissa” viime helmikuusta asti ja että heidän rokottamisestaan hyötyisi koko yhteiskunta.
– Eivät kaikki omaishoidettavat ole neliraajahalvaantuneita, vaan heissä on myös valtava kulutuspotentiaali.
– Jos heidät saataisiin rokottamalla vapaaksi ja palveluyksiköihin, kylpylöihin, kuntoutuspaikkoihin, he eivät ahdistuisi yksinäisyyteensä. Samalla yritykset pääsisivät edes jossain mittakaavassa taloudellisesta ahdingostaan, Valonen toteaa.