Härkäpapu on erinomainen proteiininlähde, josta saa maistuvaa ruokaa vastuullisesti – kokeile näitä kotimaisia tuotteita!

MAINOS SMR1
Eetu Patronen. Kuva: Sari Soininen.
Julkaistu 01.12.2023 11:11

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ: S-MARKET

Kotimainen härkäpapu on erinomainen valinta niin ravintoarvoiltaan kuin eettisesti ajatellen.

Kotimainen härkäpapu on monipuolinen proteiinipommi, josta on moneksi. Sen tietää myös Suomalainen menestysresepti -kilpailun kolmannen kauden voiton vienyt elintarvikeyritys Mums Oy:n perustaja ja ravintoloitsija Marjaana Pohjola.

Härkäpapu on erinomainen proteiinin lähde. Jos pitää miettiä, että syödäänkö punaista lihaa vai härkäpapua, niin toivottavasti jokainen tänä päivänä tietää, että kannattaa valita härkäpapu, Pohjola toteaa.

Pohjolan vuonna 2021 kilpailun voittoon luotsaama voittajatuote, Fallero, on kotimainen härkäpavusta ja kasviksista valmistettu falafel. Tuotteesta oli alun perin kaksi makuvarianttia: vihreän värinen herne-lehtikaali ja punaisen värinen punajuuri.

Fallero on alkuperäisen punajuuren makuisen tuotteen rinnalle saanut porkkana- sekä pinaatti ja yrtit -makuvariantit. Herne-lehtikaali jätettiin pois, sillä se oli aika mausteinen ja lehtikaali ei ole kaikkien mieleen, Pohjola kertoo.

Erityisen iloinen Pohjola on siitä, että lanseerauksen jälkeen Fallero-falafelpyörykkä on ollut kaupan valikoimissa jo yli kahden vuoden ajan.

On ollut ihanaa nähdä, että se on jäänyt kauppaan. Myynti on tasaantunut tiettyyn tasoon ja Falleroa myydään tasaisesti koko ajan, Pohjola iloitsee.

Falleron tapauksessa Pohjolan ja hänen yhtiökumppaninsa yritys maksaa raaka-aineesta käytetystä härkäpavusta suurempaa hintaa, sillä härkäpapua ei osteta miltä tahansa tuottajalta.

Olemme sitouttaneet viljelijämme ennallistaviin maatalouden viljelymenetelmiin. He käyttävät kiertoviljelyä, jolloin ravinteet jäävät maaperään valumatta vesistöihin. Kiertoviljelyssä samasta pellosta saadaan härkäpapua joka neljäs vuosi, Pohjola sanoo.

Härkäpavusta on moneksi

Tämän syksyn uutuustuotteena kauppoihin on tullut jälleen uusi kotimainen härkäpapuinnovaatio. Tästä kotimaisesta raaka-aineesta voi nimittäin tehdä myös olutta, sillä Maku Brewing -panimon uutuus, Maku Härkönen Pale Ale -olut, lanseerattiin alkusyksystä.

Kun osa raaka-aineesta korvataan härkäpavulla, saadaan kannustettua monimuotoiseen viljelytapaan. Härkönen-oluessa on härkäpapua noin viidesosa sen raaka-aineista, Maku Brewing -panimon perustaja Jussi Tamminen hehkuttaa.

Perinteisesti olut tehdään ohramaltaasta, joten olennainen kysymys onkin; maistuuko härkäpavusta valmistettu olut oluelle?

Maku Härkönen -olut on laatuaan vaalea ale -olut, joten sen makumaailma on suhteellisen lähellä tavallista lager-olutta, jota suomalaiset usein suosivat. Erilaisilla raaka-aineilla varmistamme sen, että viljely monimuotoistuu, Tamminen kertoo.

Pohjolan tavoin myös Tamminen haluaa edistää tuotteellaan vuoroviljelyä ja ehkäistä maaperän köyhtymistä. Nimenomaan ympäristösyistä härkäpapu on valittu oluen valmistukseen.

Palkokasveilla, joihin härkäpapu kuuluu, on se erityinen ominaisuus, että ne rikastavat maaperää sitomalla kasvien tarvitsemia typen yhdisteitä. Usein näitä kasvien kasvulle tarpeellisia yhdisteitä tuodaan maaperään lannoitteiden avulla, Tamminen sanoo.

Viljelemällä härkäpapua esimerkiksi vuorovuosin lannoitteiden tarve vähenee, ja näin myös viljelyn ympäristökuorma kevenee, Tamminen jatkaa.

Tamminen kertoo uudenlaisen oluen jakaneen mielipiteitä. Siinä missä toiset ovat olleet innoissaan, toiset suhtautuvat härkäpapuolueen hieman varauksella.

On kuitenkin hyvä, että tuote herättää paljon keskustelua. Olut on kiinnostanut kuluttajia ja monet ovat ostaneet sitä toistamiseen. Ja totta kai Härkönen on vähintäänkin yhtä hyvää kuin perinteisestä raaka-aineesta tehdyt oluet, Tamminen vakuuttaa.

Tulevaisuuden tuote

Tänä vuonna Suomalainen menestysresepti -ohjelmassa nähdään jälleen kotimaisten ruokainnovaatioiden keksijöiden kärkikaarti. Siinä joukossa on myös Herkkä Snacks Oy:n perustaja Eetu Patronen, joka tuo kilpailuun oman härkäpaputuotteensa.

Tofu on kautta aikojen valmistettu soijasta, joka kuuluu myös yleisempiin allergeeneihin. Halusimme valmistaa tofua kotimaisesta raaka-aineesta, joka ei myöskään samalla tavalla allergisoi. Päätimme kehittää härkäpaputofun, Patronen kertoo.

Paitsi että härkäpapu ei kuulu yleisimpiin allergeeneihin, se on myös gluteeniton. Tuotekehitysprosessin on Patrosen mukaan ollut haastava, sillä raaka-aineen mukana vaihtuvat myös raaka-aineen ominaisuudet.

Meille tuli yllätyksenä se, miten pienet muutokset lopulta vaikuttavat lopputulokseen. Tuotekehitystä ja reseptiikkaa on jouduttu viemään eteenpäin todella pienin askelin, että syy-seuraussuhteet hahmottuvat. Voi tapahtua iso muutos tuotteessa, jos esimerkiksi yhtä raaka-ainetta pikkuisen lisätään tai vähennetään, Patronen kuvailee.

Sisua on kuitenkin Herkkä Snacksin joukoissa riittänyt, sillä halu kehittää uusi tuote on ollut vahva. Lisäksi pelissä on myös vastuullisuus- ja eettisyysnäkökulma, joka on Patroselle tärkeä.

Suomalaisen kuluttajan on ehdottomasti eettisesti kestävämpää ostaa kotimaisesta härkäpavusta valmistettu elintarvike kuin vaikkapa ulkomailla viljellystä soijasta tehty tuote, Patronen toteaa.

Aiemmin Herkkä Snacks on kehittänyt vegaanisia tuotteita linssistä, mutta tahtotila tämän tuotteen kohdalla oli valita nimenomaan kotimainen raaka-aine.

Olen vahvasti sitä mieltä, että mitä enemmän pystymme suomessa tekemään tuotteita, jotka tukevat suomalaisuutta, niin sen parempi. Suomessa on paljon hienoja raaka-aineita, joista pystyy kehittämään loistavia tuotteita, Patronen summaa.

Suomalainen menestysresepti -ohjelman uusi kausi joka tiistai klo 20 MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla.