Marjaana Pohjolan kotimainen falafelresepti löysi Suomalainen menestysresepti -ohjelman myötä tiensä ravintolasta kauppojen hyllylle.
Suomalainen menestysresepti -kilpailun Fallero-falafelillaan voittanut Marjaana Pohjola, 37, on tehnyt puolen vuoden aikana sen, mitä tavallisessa elintarvikekehitysprosessissa isomman kehitysryhmän voimin puolentoista vuoden aikana.
Ohjelman aikana tehty elintarvikekehitysrutistus ideasta valmiiksi tuotteeksi kauppojen hyllylle ei ole ollut Marjaanalle helppo, mutta tietä on tasoittanut Kuori Food And Wine -ravintolan tiimin tuki ja yhtiökumppani Katariina Vesterinen.
– Olemme vikkeliä liikkeissämme ja tottuneet nopeisiin muutoksiin ja päätöksentekoon. Pienenä yrityksenä olemme joustavia ja ketteriä, mikä on ollut eduksemme, Pohjola sanoo.
Pohjola ei ole aiemmin ollut elintarvikebisneksessä mukana. Kilpailu opetti paljon, mutta ravintoloitsijataustasta oli myös etua. Pohjola ajatteli elintarvikekehitystä erilaisista lähtökohdista kuin alan pitkän linjan ammattilainen.
– Onnistuimme kokonaisuudessa mielestäni hyvin, ja paketti saatiin kasaan. Koko tiimi taustalla teki hyvää työtä. Tiimiin kuuluivat käytännössä minä, yhtiökumppanini ja Mediatoimisto Kraak, Pohjola kertoo.
Itse voittajatuote, Fallero, on kotimainen härkäpavusta ja kasviksista valmistettu falafel. Tuotteesta on kaksi makuvarianttia: vihreän värinen herne-lehtikaali ja punaisen värinen punajuuri.
– Erilaisia falafeleja ja kasvispyöryköitä on markkinoilla joka lähtöön, mutta Fallero erottuu joukosta sillä, että se on oikeasti mehevä, maukas ja terveellinen. Kotimaisuusaste on 98 %. Tuotteessa on myös huomioitu ekologisuus, sillä raakaaineena käyttämämme kotimainen härkäpapu on typensidontakasvi. Härkäpavun viljely parantaa maaperää, eikä köyhdytä sitä, Pohjola kertoo.
Resepti syntyi omassa ravintolassa
Vuonna 2016 omaa kasvisruokaravintolaa aiemminkin pyörittänyt Marjaana perusti yhtiökumppaninsa kanssa Kuori Food And Wine -ravintolan. Kuoren konseptiin kuuluu kunnianhimoisten lounas- ja illallisannosten ohella falafelbaari, jossa tarjoillaan Pohjolan omalla reseptillä valmistettuja falafeleja.
– Kevät 2020 toi mukanaan koronapandemian. Kun ravintolat suljettiin keksimme, että alamme myymään pidettyä falafeliamme kauppoihin, Pohjola muistelee.
Yrittäjäkaksikko otti yhteyttä muutamaan turkulaiseen kauppaan, jotka innostuivat ajatuksesta. .
Falafelien vähittäiskauppoihin viemistä varten yritys sai Business Finlandin kehitystuen. Pohjola ja Vesterinen pohtivat yhdessä, voisiko myyntiä tehdä suuremmalla volyymilla.
– Tuossa vaiheessa mieleemme juolahti, miksi ihmeessä roudata turkkilaisia kikherneitä Suomeen, kun lähipelloilla kasvaa härkäpapua. Kokeilemalla syntyi lopulta nykyinen Falleroresepti, Pohjola kertoo.
Ajatus Suomalainen menestysresepti -kilpailuun osallistumisesta syntyi, koska Pohjolan yhtiökumppani oli osallistunut ohjelman edelliselle tuotantokaudelle. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä yhteistyötä Foodwestin kanssa, mutta useilta suunnilta kannustettiin mukaan ohjelmaan.
Semifinaalivaiheesta Pohjolan tie vei finaaliin. Tuotekehitys sai alkaa. Tahti oli kova ja matkan varrelle mahtui myös haasteita.
– Joka jaksossa minulta kysyttiin, että miten saamme ravintolatason tuotua tehdastuotantoon. Tuotannollistamisessa oli haasteita, Pohjola kertaa.
Pohjolasta tuntui, että Fallero-falafelin reseptin mukainen massa ja tehtaan käyttämä laite eivät sopineet yhteen. Fallerot olivat epätasaisen kokoisia ja ne eivät tahtoneet pysyä kasassa. Laatu ei ollut tasaista. Kun Fallero-massaa koeajettiin laitteella neljättä kertaa, päätti Pohjola sanoa ajatuksensa ääneen.
– Kysyin silloin, eikö ole mitään muuta laitetta. Sain vastauksen, että tuossa on vielä yksi laite, jota voidaan kokeilla. Kokeilimme ja saimme heti priimaa falafelia ulos. Se oli läpimurto, Pohjola muistelee.
Suunnitelmat muuttuivat tuotannollistamisvaiheessa myös majoneesin osalta. Pohjola olisi halunnut tuotepakkauksiin mukaan oman Fallero-majoneesin, mutta ajatuksesta oli luovuttava.
– Jälkeenpäin moni on sanonut, ettei välttämättä edes haluaisi käyttää pakkauksessa olevaa majoneesia. Jos ruuasta on olemassa jokin ajatus, johon majoneesi ei sovi, se päätyisi roskiin. Joutuisihan majoneesista myös maksamaan, joka nostaisi tuotteen hintaa, Pohjola sanoo.
Pakkaussuunnitteluvaiheessa Pohjola joutui palautumaan maanpinnalle. Odotukset ja elintarvikealan realiteetit eivät pakkausmateriaalia valitessa kohdanneet.
– Olisimme aluksi ehdottomasti halunneet äärimmäisen ekologisen kierrätetystä materiaalista tehdyn pakkauksen. Haaveilimme siitä, että pakkauksen voi vain laittaa maahan ja se maatuisi esimerkiksi kahdessa viikossa. Aika nopeasti kuitenkin selvisi, ettei se ole mahdollista, Pohjola kertoo.
Säilyvyystutkimuksien myötä Pohjola ymmärsi, että pakkausmateriaalisuunnitelman oli muututtava. Säilyvyys on tärkeää paitsi elintarvikehygieenisistä syistä myös ruokahävikin kannalta.
– Voimme tehdä vaikka millaisen tuotteen. Jos se säilyy vain kaksi päivää, se ei ehdi päätyä kuluttajan käsiin ennen pilaantumista. Jopa kolmasosa tuotetusta ruuasta menee hukkaan. Se on todella iso ongelma niin kaupassa kuin kotitalouksissa, Pohjola sanoo.
Pohjola valitsi lopulta pakkausmateriaaliksi muovin. Kaikista järkevistä vaihtoehdoista valittiin pakkaukseksi se vaihtoehto, josta tulee vähiten pakkausjätettä.
– Saimme ehdotuksen pakkauksesta, jossa oli vähemmän muovia. Kuitenkin pakkauksessa oli sellainen metalliosa, joka estää sen kierrätyksen muovinkeräykseen. Otimme mieluummin täysmuovisen pakkauksen, jonka voi laittaa muovinkeräykseen, Pohjola kertoo.
Suuri kaupallinen potentiaali
S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntijohtaja Antti Oksan mielestä Falleron suurin ansio on viimeisen päälle laadukkaissa raaka-aineissa ja kasvisruokaravintoloitsijan kädenjäljen mukaisessa maussa.
– Marjaana on tehnyt tinkimättömästi töitä sen eteen, että ravintolatason laatu toteutuu linjastolla, Oksa toteaa.
Vielä kisan loppumetreillä jokainen finalisteista oli mahdollinen voittaja. Kuitenkin Falleron kaupallinen potentiaali arvioitiin kilpailun suurimmaksi. Se on matalan kynnyksen tuote, jota on helppo käyttää. Fallero-falafelia voidaan käyttää joko ruuanlaitossa tai sellaisenaan.
– Fallero sopii ajan henkeen ja vahvaan kasvisruokatrendiin. Tuotteessa on sopivasti eksoottista makumaailmaa yhdistettynä kotimaisuuteen, Oksa kehaisee.
Vaikka koostumuksen ja suutuntuman kanssa kamppailtiin tuotannollistamisvaiheessa, on lopputuote Oksan mielestä vallan mainio.
– Odotuksemme ovat todella korkealla. Kahden edellisen tuotantokauden voittajatuotteet ovat olleet vuoden eniten myytyjä lanseerauksia. Emme odota Fallerolta yhtään sen vähempää. Odotamme, että kyseessä on vuoden myydyin uutuustuote, Oksa sanoo.
Oksa uskoo, että Fallero-falafel tulee olemaan oman tuoteryhmänsä myydyin tuote. Toiveena on myös, että tuote tuo uusia kuluttajia kasvisruuan ja kasvispyörykkäkategorian äärelle.
– Tämä tuote on aidosti niin herkullinen, ettei sitä osteta vain kompromissina lihapullia korvaamaan. Fallero sopii moniin ruokiin ja tilanteisiin, Oksa sanoo.
Kompromisseja ei tehty
Suomalainen menestysresepti -kilpailun päätuomarina kolmatta kertaa nähty Jyrki Sukula näki Pohjolassa potentiaalia voittajaksi jo kisan alkumetreillä. Päätös oli kuitenkin vaikea, sillä kisa oli loppumetreille asti todella tiukka.
– Viimeisen sinetin teki hetki, kun maistoimme ensimmäistä kertaa täydessä tuotantomittakaavassa tehtyä tuotetta. Totesimme heti, että tässä näkyy intohimo, ammattitaito ja periksiantamattomuus, jota yrittäjällä täytyy olla, Sukula toteaa.
Erityisen vaikutuksen Sukulaan teki se, ettei tuotteessa oltu tuotannollistamisen myötä menetetty juuri mitään. Ensimmäinen käsintehty versio kilpailun alussa maistui ja näytti samalta.
– Näemme Marjaanassa suomalaisen elintarviketeollisuuden tulevaisuutta. Hänen kaltaisiaan ihmisiä tarvitaan alalle. Hänessä yhdistyvät terve arvomaailma, periksiantamattomuus ja sellainen luovuus, jonka hän pystyy myös konvertoimaan tekemisen tasolle. Tässä kotimaisessa tuotteessa on kaikki palaset kohdallaan, Sukula kehuu.
Periksiantamattomuudesta kertoo Sukulan mukaan myös se, ettei tuotetta ole korjattu lisäaineilla. Se on maukas, terveellinen ja ekologinen. Kompromisseja ei tehty edes tuotantokoneiden ehdoilla.
Kaikki tuotteet myyntiin
Oksa kiittelee kuluneen kauden korkeaa tasoa. Työtä tehtiin pieteetillä ja ammattimaisesti. Puolivillaiselle tekemiselle jäänyt sijaa.
– Olemme todella tyytyväisiä kaikkiin tuotteisiin ja siihen, että kaikki tuotteet tulivat valmiiksi. On hienoa, että kuusi täysin erilaista innovatiivista tuotetta saatiin kaupan hyllylle asti, Oksa sanoo.
Myös Pohjola odottaa jo innolla näkevänsä kaikkien finalistien tuotteet kaupassa. Hän muistelee kuvauksia lämmöllä, vaikka aluksi tv-ohjelmaan lähteminen jännitti.
– Lähtisin ohjelmaan koska vain uudelleen. Muilta kilpailijoilta sai tärkeää vertaistukea. Lisäksi tämä on hyvä koulu elintarvikebisnekseen, Marjaana sanoo.
Sukula tietää kilpailuun lähtemisen olevan kannattava kaupallinen satsaus. Hän haluaa kannustaa tulevaisuuden elintarvikekehittäjiä mukaan seuraavalle kaudelle.
– Ei muuta kuin jokainen tuotekehittäjä miettimään uusia tuotteita ja kilpailukuponki sisään. Kannattaa kuitenkin tehdä kotiläksyt. Nyt on niin kova taso, ettei tähän ihan heppoisilla eväillä lähdetä, Sukula kehottaa.
Suomalainen menestysresepti -ohjelman tuotteita saa nyt maistella myös kotioloissa, sillä tuotteet ovat nyt myynnissä S-ryhmän ruokakaupoissa (S-market, Prisma, Alepa, Sale, Food Market Herkku). Valikoima vaihtelee myymälöittäin.
Ohjelman kolmannen kauden kaikki jaksot ovat katsottavissa MTV-palvelussa.