Kulta on perinteisesti ollut sijoittajan turvasatama. Kun luottamus talouteen palaa, kultakaivosten kannattavuus kärsii.
Maailman finanssimyrskyjen jäljiltä kulta kävi korkeimmassa arvossaan syksyllä 2011, minkä jälkeen hinnasta on leikkautunut noin 40 prosenttia. Nyt hinta on reilut 1200 dollaria unssilta. Yksi unssi on noin 31 grammaa.
Kehitys kurittaa myös kanadalaisen Agnico Eaglen omistamaa Kittilän kultakaivosta. Kaivoksenjohtajan Tuomo Tuohinon mukaan nykyisellä hintatasolla pärjätään "kohtuullisen hyvin". Samalla vahva dollari tarjoaa vetoapua.
– Meidän kustannuksemme ovat pääosin euroissa ja kulta noteerataan Yhdysvaltain dollareissa.
Kullan hinta on tosin edelleen korkealla tasolla, kun vertaa sitä esimerkiksi kesäkuuhun 2006, jolloin Agnico Eagle teki päätöksen Suurikuusikon kaivoksen rakentamisesta. Tuolloin hinta oli alle 700 dollarissa unssia kohden.
Rikastamon laajennus näkyy tuloksessa
Agnico Eagle julkisti eilen viime vuoden tilinpäätöksensä. Samalla se kertoi odottavansa vahvaa suoritusta vuodelle 2015.
– Tuotannon kasvu, matalammat polttoainekustannukset ja heikot paikalliset valuutat Kanadassa, Meksikossa ja Suomessa, tiedotteessa listattiin vahvuuksia.
Kittilän Suurikuusikon kaivoksen tuotantomäärä jäi 2014 edellisvuotta alhaisemmalle tasolle eli noin 142 000 tuhanteen unssiin. Tälle vuodelle tavoite on asetettu 185 000 unssiin.
Viime vuonna yhden unssin tuotantokustannus Kittilän kaivoksella oli noin 850 dollaria, kun edellisvuonna se oli noin 250 dollaria vähemmän.
Yhtiön mukaan kustannusten kasvu liittyy rikastamon laajennukseen, jonka takia laitoksessa oli myös seisokki syksyllä. Samoin kustannuksia paisutti laajennuksen myötä kulutushyödykkeiden, kuten kemikaalien ja sähkön kulutuksen kasvu. Yhtiö kertoo laajennuksen valmistuneen etuajassa ja kustannusten jääneen alle budjetoidun 103 miljoonan dollarin.
Rikastamon laajennuksen tavoitteena on ollut turvata tuotannon taso, kun malmin kultapitoisuus pienenee syvemmälle mentäessä.
Eroon kuorma-autokuljetuksista
Seuraava kaavailtu iso investointi maanalaiseen kaivokseen on nostokuilun rakentaminen. Investointipäätöstä omistajalta ei ole tosin vielä saatu.
Nykyään malmi tuodaan satojen metrien syvyydestä maan pinnalle kuorma-autoilla.
– Kaivos syvenee nopeasti ja se vaatii enemmän ja enemmän resursseja. Ainoa vastalääke on, että rakennetaan nostokuilu ja malmi nostetaan sitten hissillä. Tarkkaa hinta-arviota on vaikea antaa, mutta ollaan siinä 150 miljoonan euron tuntumassa, Tuohino sanoo.