Heinäkuussa salamoi vähiten viimeiseen noin 60 vuoteen, kertoo Ilmatieteen laitos. Tarkastelu ulottuu vuoteen 1960 saakka.
Salamamäärä oli viime kuun aikana noin 8 000, mikä on alle 15 prosenttia pitkän ajan keskiarvosta, noin 60 000:sta salamasta. Ilmatieteen laitoksen päivystävän meteorologin Heikki Sinisalon mukaan heinäkuussa esiintyy tyypillisesti eniten salamoita koko vuodesta.
– Alkupuoli kuusta oli kolea, mikä on varmasti vaikuttanut asiaan, Sinisalo toteaa.
Suomessa saattoi matkustaa kylmästä lämpimään
Viime kuu alkoi hyvin koleana, ja ensimmäistä päivää lukuun ottamatta lämpötilat pysyivät selvästi hellerajan alapuolella yli kuukauden puolivälin.
Kuukauden puolivälin jälkeen sää lämpeni vähitellen ja kuun viimeisenä viikonloppuna lämpötilat nousivat jopa poikkeuksellisen korkeiksi. Heinäkuun viimeisinä päivinä sää viileni taas nopeasti.
Kiinnostavinta Sinisalon mukaan oli se, että heti hellejakson jälkeen maan itä- ja pohjoisosien ja eteläpuolen lämpötilaero oli enimmillään jopa 20 astetta, kun lämpimän ja kylmän ilmamassan raja kulki Suomen halki.
– Muutoin tällaista kuukauden mittaista jaksoa voi tarkastella sellaisenaan ja huomio kiinnittyisi vasta siihen, jos vaikkapa näin vähäinen salamamäärä toistuisi tulevina vuosinakin, Sinisalo sanoo.
Ennätyksiä rikottiin sääasemilla molemmissa päissä
Heinäkuussa rikkoutui sekä kylmien öiden että kuumien päivien ennätyksiä Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla. Ylivieskan lentokentällä mitattiin kuun alussa -1,7 astetta ja Porvoon Emäsalossa kuun lopulla 33,7 astetta, joka oli kyseisellä asemalla uusi lämpöennätys.
Kuun lopulla rikkoutui myös Suomen pisimpään eli vuodesta 1844 saakka toimineen havaintoaseman Helsingin Kaisaniemen lämpöennätys, kun mittari kohosi 33,2 asteeseen.
Koko kuussa hellepäiviä oli yhteensä 13, mikä on kolme päivää pitkän ajan keskiarvoa vähemmän. Hallaöitä oli runsaasti.
Heinäkuu oli myös poikkeuksellisen sateeton, sillä yhtä kuivaa on keskimäärin kerran 30 vuodessa.