Kristiina Mäkelä ja Senni Salminen lukeutuvat kolmiloikan mitalisuosikkeihin ensi viikolla Münchenissä käytävissä yleisurheilun EM-kisoissa. Suomen viimeisin kolmiloikan arvokisamitali on 20 vuoden takaa juuri samalta Münchenin olympiastadionilta, kun Heli Koivula loikki uransa kohokohdaksi piirtyneen kilpailun.
Koivula venytti vuonna 2002 Münchenin EM-finaalissa 2,2 sekuntimetrin myötätuulessa hurjan laakin 14,83, jolla hän saavutti komeasti hopeaa. Vuodet ovat siitä vierineet, eikä uran ainoa arvokisamitali ole enää juuri Koivulan ajatuksissa, mutta tämä kesä on tietyiltä osin erityinen.
– Nyt kun kisakautta taas käydään ja samassa paikassa ovat niin Kalevan kisat kuin nyt EM-kisatkin, on sitä ollut kiva muistella, kun ihmiset ovat ottaneet puheeksi, Koivula kertoo ja viittaa myös siihen, että SM-mitaleista kilvoiteltiin 20 vuoden takaisen tapaan tänä kesänä Joensuussa.
Katso Koivulan EM-hopeamitalitunnelmia 20 vuoden takaa ylälaidan videolta.
Ei vaadittaisi ihmeitä, että suomalainen kolmiloikkaaja saavuttaisi ensimmäisen arvokisamitalin 20 vuoteen. Heinäkuisissa Eugenen MM-kisoissa yhdeksänneksi sijoittunut Kristiina Mäkelä oli eurooppalaisista loikkaajista toiseksi paras ja finaalista karsiutunut Senni Salminen eurooppalaisista neljänneksi paras.
Mäkelä on Euroopan tilastossa kolmantena kauden parhaallaan 14,48 ja Salminen jaetulla yhdeksännellä sijalla tuloksella 14,32, mutta hänen edellään on myös kisoihin pääsemätön venäläisurheilija Jekaterina Koneva.
Koivula tiedostaa Mäkelään ja Salmiseen kohdistuvan kovia odotuksia ja muotoilee omat sanansa seuraavasti:
– Penkkiurheilijana ja heidän suurena faninaan odotan onnistumista ja että he saavat parhaansa näissä kisoissa ja voivat taistella hyvistä tuloksista. Tulisi kesän parhaat leiskautukset. Jos mitalisiivua on, kyllä siitä on hyvä taistella.
"Hyvät saumat mitaliin"
Viime vuonna Salminen leiskautteli useissa kisoissa huimia tuloksia ja paranteli kolmiloikan naisten Suomen ennätystä 14,63:een, kun se oli vielä aiemmin ollut Koivulan 14,39. Kovan läpimurron jälkeen Salmiselta ei olla tänä vuonna samanmoista liitoa nähty, vaikka kauden paras 14,32 on kelpo tulos sekin.
– Olen ilolla seurannut vuosien aikana Sennin kehitystä ja tuloa ryminällä ihan huipputuloksiin. Sitä on ollut tosi mahtavaa seurata. Lajissa kuin lajissa, kolmiloikka mukaan lukien, vaaditaan vuosien kova työ. Hänen perustasonsa on kyllä hyvä. On odotettavissa, että ehkä kesän paras on vielä tulossa, Koivula tuumii.
Mäkelä on sen sijaan venyttänyt tänä vuonna omaan ennätykseensä 14,48 ja loikkinut kokonaisuudessaan mallikasta suvea. MM-finaalissa yhdeksänneksi jääminen kirpaisi, mutta EM-karkeloista on lupa odottaa kirkkaampia kärkisijoja.
Koivula sanoo uskovansa ja toivovansa, että Mäkelältä on tätä EM-kisoissa myös luvassa.
– Kaiken täytyy mennä ihan putkeen, mutta EM-kisoissa on hyvät saumat mitaliin. Toivottavasti olisi nyt elämän mukavin ilta hypätä.
LUE MYÖS: Kristiina Mäkelä haaveilee kruunusta komealle uralleen – urheilusta saadut työkalut kantavat myös jatkossa: "Tiedän että pärjään siinä"
Lisäksi EM-kolmiloikassa on mukana miehissä Simo Lipsanen, joka on taantunut Suomen ennätys -kesänsä 2017 (17,14) jälkeen.
– Oli kiva katsoa Kalevan kisoja. Tiukassa paikassa (viimeisellä suorituksellaan) hän hyppäsi ihan hyvän tuloksen (16,24). On iloinen asia, että sieltä loikka lähtee löytymään, Koivula ruotii positiivisesti.
Ystävät ja yhteisö kantavat
1:40
Koivula itse oli 2000-luvun taitteen seuratuimpia suomalaisia yleisurheilijoita, mutta viime vuosina kolmiloikkalegendaa ei ole juuri julkisuuden valokeilassa nähty.
– Minulle kuuluu ihan mukavaa. Töitä ja mukavaa vapaa-aikaa. Työskentelen Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymässä sosiaalityöntekijänä lasten, nuorten ja perheiden parissa, Vaasassa asuva Koivula kertoo nykyisestä.
Urheilu-urasta jäi Koivulan mukaan käteen paljon hyvää.
– Aloitin urheilemisen nuorena harrastuksena – ystävät ja yhteisö ovat olleet se juttu, ja vasta sen jälkeen olen kasvanut kilpaurheilijaksi. Paljon se vaati aikaa ja treenimäärää, mutta ihmiset, urheiluystävät ja yhteisö, ovat vielä mukana, jääneet elämään kisa-aikojen jälkeen. Pidetään välillä yhteyttä ja tavataan aina silloin tällöin.
Vuoteen 2005 urheilu-uransa päättäneeltä Koivulalta syntyi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kaksi romaaniakin: esikoisteos Olen koskettanut taivasta julkaistiin 2005 ja Pidä minusta kiinni vuonna 2007. Uusia kirjoja ei ole suunnitteilla.
– Kyllä se on jäänyt. Lapset ovat pitäneet liikkeellä, ja elämässä on ollut paljon muuta mukavaa tekemistä, muun muassa luonnon helmassa viihtyvä ja lasten harrastuksia äidin roolissa tukeva Koivula sanoo.
Naisten kolmiloikan karsinta käydään Münchenin EM-kisoissa ensi keskiviikkona ja loppukilpailu perjantaina.