Suomella häkellyttävä saldo nuorten MM-kisoissa – hiomaton timantti vastasi yllättävimmästä suorituksesta: "Meillä on nyt käsissämme kultainen sukupolvi"

16.1.1006158310
AOP
Julkaistu 23.08.2021 12:15
Toimittajan kuva

Ville-Veikko Valta

ville-veikko.valta@mtv.fi

@veksiveksi

Suomen joukkue toi huiman mitalisateen yleisurheilun nuorten MM-kisoista Nairobista. Neljä kultaa ja yksi hopea oikeuttivat toiseen sijaan koko kisojen mitalitaulukossa.

LUE MYÖS: Tuore maailmanmestari Heidi Salminen yllättyi itsekin huimasta suorituksestaan – "Tämä ei tunnu todelliselta"

Jo etukäteen tiedettiin, että 18-vuotiaat seitsenottelija Saga Vanninen ja moukarinheittäjä Silja Kosonen ovat maailman huippuja omassa ikäluokassaan, mutta heidän lisäkseen MM-kultaa Keniassa vuolivat myös keihäänheittäjä Janne Läspä ja 400 metrin aituri Heidi Salminen.

Mitalisadetta täydensi seipäässä yllättäen hopealle tuloksella 535 ponnistanut Juho Alasaari.

Suomi oli siten MM-kisojen mitalitaulukon toinen. Vain Kenia oli kahdeksalla kultamitalillaan parempi.

C Moren yleisurheiluasiantuntija Mika Järvinen iloitsee suomalaismenestyksestä, mutta palauttelee pilvissä leijailoita myös hieman maanpinnalle.

– Menestyminen on todella hienoa, ei siinä mitään, mutta pitää muistaa se realismi, että kisoista puuttui isoja ja merkittäviä maita. Toki tietenkin Silja Kosonen ja Saga Vanninen olisivat pärjänneet muutenkin, vaikka kaikki huiput olisivat olleet mukana. Muilla olisi ollut kuitenkin vaikeampaa yltää mitaleille, Järvinen sanoo.

Yleistä MM-kisaintoa vähensivät korona ja kisojen järjestäminen Keniassa. Järvinen arvioi, että yksittäisiä huippuja jäi pois myös olympialaisten läheisyyden ja kisa-aikataulujen vuoksi.

Vanninen otti ylivoimaisella tavalla kultaa 5 997 pisteellään. Eroa seuraavaan oli 251 pistettä. Kososen moukari kaarsi komeasti 71,64 metriä.

– Sagan ja Siljan tulokset ovat ihan kansainvälistä luokkaa jopa aikuisten tasolla. Suunta on heillä täysin oikea, Järvinen hehkuttaa.

19-vuotias Läspä sai keihäskultaa 76,46 metrin kiskaisullaan.

– Läspä sai hieno tuloksen jo karsinnassa, 77,10 metriä. Hän taitaa olla Suomen kaikkien aikojen tilastossa omassa ikäluokassaan sijalla 13. Ei siis mikään ihan huipputulos mutta kuitenkin hyvä tulos. Häneltä voi odottaa 80 metrin ylitystä seuraavan parin vuoden sisällä, Järvinen ruotii.

Salminen hiomaton timantti

Suomen yllättävin kultamitalisti Nairobissa oli 17-vuotias Heidi Salminen, joka leikkasi ennätystään 400 metrin aidoissa kisojen aikana yli kahdella sekunnilla. Voittoaika 56,94 oli valtava pommi myös juoksijalle itselleen.

Järvinen näkee Salmisessa hiomattoman timantin.

– Hänen kanssaan on tehty hyvää työtä Helanderin Tuijan johdolla. Hyvää perustyötä, jolla on tullut nyt kansainvälisellä tasolla kelpo aika. Aiemmin on puhuttu, että alle minuutin kun juoksee, se on hyvä tulos. Nyt tuli kuitenkin sellainen 56-alkuinen aika, joten onhan se kova juttu. Salminen on aika raakile vielä ja hänellä on paljon tekemistä harjoittelussa, kun siirrytään aikuisten tasolle. Kun nyt tuli jo tuollainen aika, potentiaalia on huimasti, Järvinen piirtää.

21-vuotias Viivi Lehikoinen kiihdytti tänä kesänä 400 metrin aidat 55,42 sekuntiin, joten 60-vuotiaan Helanderin Suomen ennätys 54,62 vuodelta 1987 on lähivuosina vaaravyöhykkeellä.

Miten jatkossa?

Nuorten MM-kisoista on matkaa aikuisten tasolle, mikä on nähty useasti aiemminkin. Millaisia askelia kultamitalinelikolla voi seuraavaksi odottaa?

– Vanninen ja Kosonen voivat olla menestyksekkäitä jo ensi vuonna EM-kisoissa, jos ajatellaan menestystä vaikkapa finaalipaikkana tai sijoituksena 12 parhaan joukossa. Seuraavat kaksi tai kolme vuotta näyttävät, nousevatko Läspä ja Salminen samalle tasolle.

Joka tapauksessa on selvää, ettei tällainen menestys nuorissa ole jokavuotista herkkua Suomelle.

– Meillä on nyt käsissämme uusi kultainen sukupolvi. Tulee vähän mieleen vuosina 1979–1981 syntyneet. Siellä oli muun muassa Olli-Pekka Karjalainen, Aki Heikkinen, Tommi Evilä… Valtava määrä potentiaalia, Järvinen vertaa.

Mitä on tehtävä, että nuoret lahjakkuudet pystyvät nousemaan seuraavalle tasolle?

– Päivittäisen valmennuksen määrää pitää saada lisättyä. Tärkeimpiä ovat ne tunnit, jolloin urheilija ja hänen oma, henkilökohtainen valmentajansa kohtaavat. Niitä tunteja pitää saada lisää. Liikaa on ollut sitä, että urheilijat ovat oman valmentajansa ulottumattomissa, Järvinen ruotii.

Tässä suhteessa mitaliviisikosta ihanteellisin tilanne lienee Saga Vannisella, jonka valmentaja Matti Liimatainen pystyy tekemään työtään täysipäiväisesti, todennäköisesti myös jatkossa.

Tuoreimmat aiheesta

MM-yleisurheilu