Helsingin historiallinen "Toralinna" oli Lenininkin suosima saunapaikka – nyt asukkaat syyttävät omistajaa homeongelmasta

Helsingin Pasilassa kohoaa näyttävä makasiinirakennus, jonka pihapiiriä reunustavat vanhat lehmukset. Sitä alettiin rakentaa 1899 tehdasmaisesta ulkomuodostaan huolimatta juuri asunnoksi – ja se on edelleen asuinkäytössä. 

Toralinnaksi kutsuttu rakennus kuuluu Pasilan ratapiha-alueeseen, joka on suojeltu Helsingin asemakaavassa. Rakennuksen omistavan Saton mukaan talo on yksi Saton pidetyimmistä.

– Talon erikoisuutena ovat isot, usein yli 70 neliön kaksiot, joiden korkeat huoneet ja isot keittiöt tuovat koteihin aivan omanlaisensa tunnelman, kuvaillaan Saton asuntoilmoituksessa.

– Kaikissa asunnoissa on kauniit moniruutuiset ikkunat ja ihanat syvät ikkunalaudat. Muutamaa yksiötä lukuun ottamassa kaikissa kodeissa on olohuoneen katseenvangitsijana pönttöuuni.

Kuulostaa historialliselta ja idylliseltä, unelmien kodilta kaksiota etsiville.

Idylli on kuitenkin särkyä: osa asukkaista uskoo, että vanhassa arvotalossa on vakava sisäilmaongelma.

Pihapiiristä pelättiin tulevan toraisa

Toralinna rakennettiin alkujaan rautatieläisten asunnoksi, jossa asui veturinkuljettajia ja -lämmittäjiä ja heidän perheitään. Sen on suunnitellut arkkitehti Bruno Granholm, joka oli arkkitehtinä Rautatiehallituksella.

Granholm on suunnitellut paljon muitakin rautatieasemia ja -rakennuksia: esimerkiksi Pasilan konepaja eli ”Konepajan Bruno” sekä Tampereen oma Toralinna ovat hänen suunnittelemiaan.

Tampereen Toralinnasta kirjan kirjoittaneen Tuuli Katajan mukaan rakennusten uskotaan saaneen nimensä siitä, että ne ovat niin isoja, ettei kaikkien työmiesten tai naisten pihapiirissä uskottu tulevan toimeen keskenään.

Luulo osoittautui vääräksi. Aluetta kiitellään juuri tiiviistä yhteisöstä, jossa naapureiden kesken ei ole salaisuuksia.

Asukkaita muuttanut homeongelman vuoksi

Nyt Toralinnan asukkaat ovat joutuneet yhdistymään ikävän asian taakse. Asukas kertoo, että kellarissa kasvaa sientä ja että monet asukkaat ovat kärsineet silmä- ja korvatulehduksista sekä hengitystieoireista.

Asukkaat ja entiset asukkaat kertovat tapauksista, joissa ihmisiä on joutunut muuttamaan pois homeoireiden vuoksi ja että hometta on levinnyt jopa huonekaluihin.

– Olemme muuttamassa haikein mielin pois. Syynä ovat sisäilmaongelmat, kylpyhuoneen kosteusvaurio ja lämmitysongelmat, yksi asukkaista kertoo.

– Homeen takia sairastunut perhe joutui muuttamaan ja heittämään kaiken vaurioituneen omaisuutensakin pois juuri ennen joulua. Näitä tarinoita on valitettavasti kymmeniä.

Asukkaat uskovat tilanteen pahentuneen sen jälkeen, kun talon vanhat pönttöuunit otettiin pois käytöstä ja lämmitysjärjestelmä korvattiin uudella.

Pönttöuunin käyttö kiellettiin palon takia

Helsingin Sanomat kertoo, että asuntoja alkujaan lämmittäneen pönttöuunin käyttö kiellettiin rakennuksessa vuoden 2014 jälkeen.

Vuonna 2014 yksi ulkorakennuksista paloi maan tasalle ja kaksi ihmistä kuoli palossa. Palo syttyi, kun jääkaappipakastin käynnistettiin sulatuksen jälkeen uudelleen.

Kiinnostaako Helsingin historia? Lue juttu Kruunuvuoren aavekylästä.

Osa asukkaista uskoo kuitenkin, että juuri pönttöuunin korvaaminen uudella lämmitysjärjestelmällä on ongelmien syynä.

– Alkava kosteus on tavallista vanhassa talossa, mutta tilanne on mennyt paljon huonommaksi remontin jälkeen, toinen asukas sanoo.

"Olemme maksaneet muuttoja ja tarjonneet uusia asuntoja"

Asukkaat syyttävät tilanteesta kiinteistön omistavaa Satoa. Toralinna oli vuosia tyhjillään 1970-luvulla, kun VR ei enää tarvinnut rakennusta, ja sitä uhkasi jopa purkaminen. Se kunnostettiin kuitenkin VVO:n asunnoiksi, ja 1980-luvulla se siirtyi Saton omistukseen.

Omistaja on asukkaiden mukaan ollut aiheuttamassa kosteusongelmia laiminlyömällä suojellun rakennuksen kiinteistönhuoltoa ja ilmanvaihtoa.

Saton asuntoliiketoiminnan johtaja Antti Asteljoki kertoo, että kohdetta on kyllä hoidettu säännöllisesti ja kiistää, että talon asunnoissa olisi kosteusvahinkoja.

– Ongelma johtuu siitä, että kun uusimme kiinteistön lämmitysjärjestelmää, meille suositeltiin, että remontin ajaksi suljettaisiin korvausilmaventtiilit. Niitä ei ollut avattu remontin jälkeen ja siksi ilmanvaihto ei ole toiminut ihan niin kuin piti, Asteljoki selittää.

Asteljoen mukaan kasvustoa on löytynyt kosteiden tilojen pinnoilta, mutta sitä on muodostunut ilmanvaihto-ongelmien vuoksi vain pintoihin ja asia on jo hoidossa.

–  Viime viikolla on valmistunut ilmanvaihtojärjestelmän selvitys ja sen pohjalta päätetään toimenpiteistä, jotka ovat muun muassa korvausilmaventtiilien avaaminen, mahdollisesti kylpyhuoneiden pesut ja lämmityksen toimivuuden varmistaminen.

Asteljoki myös huomauttaa, että Sato on uusinut asukkaiden kylpyhuoneita ja korvannut kaikki haitat, jotka ovat olleet todennettavissa.

– Jotkut ovat halunneet muuttaa pois ja olemme maksaneet muuttoja ja tarjonneet tilalle jopa kalliimpia sijaisasuntoja Helsingin keskustasta. 

– Mikäli tämä olisi mittavaa, voisi ajatella että meille olisi tullut enemmän reklamaatioita.