Aivan Laajasalon eteläisillä rantakallioilla on huvila, josta avautuu uskomaton näky merelle, Suomenlinnaan asti.
Jugend-tyylisen rakennuksen arkkitehtuuri on omalaatuisimmasta päästä ja muistuttaa hieman fantasiaelokuvan lavastusta.
Villa Wuoriolla on sr-1-suojeluluokitus, eli korkein mahdollinen. Se arvioitiin 1980-luvulla rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi rakennukseksi, jota ei saa purkaa tai muokata niin, ettei muutokset istu sen taiteelliseen ja historialliseen arvoon.
Villa Wuorion historia yltää aina 1900-luvun taitteeseen ja hieman aiemmaskin. Tontille rakennettiin torpparakennus jo 1860-luvulla.
Nuoret arkkitehtilupaukset Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Elias Saarinen suunnittelivat vuosisadan taitteessa rakennetun huvilan yhdistellen kansallisromanttista tyyliä kansainväliseen art nouveau- eli jugend-tyyliin.
Huvilan rakennuttaneen Salomo Wuorion poika Karl Gunnar Waldemar Wuorio myi rakennukset Helsingin kaupungille 20 000 markalla vuonna 1964.
Sen jälkeen se on ollut käytössä muun muassa nuorisoasiainkeskuksella ja ollut vuokrakäytössä edustustilana. Viime vuosina huvilalla on ollut hiljaisempaa. Viimeisimmän vuokralaisen sopimus päätettiin yhteistuumin vuonna 2014.
Kiinteistöt käyvät kalliiksi
Villa Wuorio on yksi esimerkki historiallisesti merkittävistä rakennuksista, joista on tullut Helsingille taakka.
Helsingin kaupunki omistaa lukuisia kiinteistöjä, joilla on kulttuurihistoriallista arvoa. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä tiukasti suojeltuja kuin Villa Wuorio.
Esimerkiksi Iltalehti kirjoitti viime syyskuussa, että monet kaupungin omistamat huvilat ovat vailla käyttöä ja ajautuneet siksi huonoon kuntoon.
Laajasalon alueelta löytyy useita myyntiin harkittavia huviloita ja pientaloja. Yksi sijaitsee Kruunuvuorenrannassa, joka on tunnettu lukuisista autoituneista ja tuhoutuneistakin huvilarakennuksista. MTV Uutiset kirjoitti alueen historiasta vuonna 2015.
Kaupungin näkökulmasta huvilat ovat hankalia siksi, että niiden ylläpito on kallista. Niiden vuokraaminenkaan ei ole aivan helppoa. Esimerkiksi Villa Wuoriossa ei ole pääasiallista vuokralaista ollut pitkään aikaan.
Wuoriosta järjestettiin viime vuonna vuokrakilpailutus, mutta vuokrasuhde kaatui kuitenkin ennen kuin se ehti alkaakaan. Helsingin kaupungin rakennusten ja yleisten alueiden yritysvuokrauksen yksikön päällikkö Susanne Leppänen kertoo, että korkeimman tarjouksen tehnyt taho alkoi neuvotella vuokrasopimuksen ehdoista tavalla, joihin kaupunki ei voinut suostua.
Suunnitelma kariutui.
Käyttö on parasta ylläpitoa
Uuden omistajan löytäminen huviloille olisi edistysaskel niin kaupungin talouden kuin huviloiden säilymisen kannalta.
– Se, että rakennus on käytössä, on sen parasta huolenpitoa, kiteyttää Helsingin kaupunginmuseon kulttuuriympäristöpäällikkö Sari Saresto.
Vailla käyttöä olevien suojeltujen rakennusten ylläpidosta on vaihtelevia käytäntöjä. Sille, millä tavalla esimerkiksi korkeimman suojelumääräyksen saanutta rakennusta pitää ylläpitää, ei ole varsinaisia vaatimuksia.
Suojelumääräyksissä ei mainita rakennuksista huolehtimista lainkaan.
– Se otetaan ikään kuin itsestään selvyytenä, että rakennuksesta myös pidetään huolta. En tiedä, miksei sitä kuitenkaan mainita erikseen, Saresto kummastelee itsekin.
Wuorio ei onneksi ole täysin vailla käyttöä. Tänä kesänä se on vuokrattu esimerkiksi elokuvan kuvauksiin, ja viime syksynä siellä on kuvattu muun muassa Roba-poliisisarjaa.
Huhtikuun puolella yksi rakennuksen ikkunoista oli haljennut pahasti. Nyt ikkunaa oli paikattu teipillä, ja rakennuksen portaikko saanut hieman uutta maalia – ilmeisesti uusia kuvauksia varten.
Tontille luvassa mökkejä
Tontille on luvassa myös uutta vipinää, kun ekomökkejä valmistava MajaMaja oy alkaa selvittää mökkiensä rakentamista aivan Villa Wuorion nurkille.
Kaupunkiympäristölautakunta päätti 30.4. vuokrata lyhytaikaisesti osan tontista ekomökkien rakennuslupahakemuksia varten. Sr-1-tunnuksella merkitty kiinteistö on Villa Wuorio.
MajaMaja aiheutti aiheutti kohua Vuosaaressa, kun asukkaat alkoivat vastustaa 30 mökin rakentamista luontoalueen kupeeseen. Asiasta kertoi muun muassa Helsingin Sanomat.
Nyt osa tontista on vuokrattu lyhytaikaisesti lokakuuhun saakka yritykselle, jotta se voisi hakea rakennuslupaa viidelle mökille. Wuorio ja sen rakennukset eivät ole toistaiseksi suunnitelmissa mukana.
Kiinteistöstrategian valmistumista odotetaan
Toistaiseksi Wuoriota ylläpidetään lyhytaikaisten vuokrausten voimin. Sen myyminen tulee ajankohtaiseksi, jos kaupungin valmistelema kiinteistöstrategia hyväksytään kaupunginvaltuustossa.
Kiinteistöstrategiassa korostetaan useasti sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden arvon turvaaminen että kustannusten minimointi.
– Pääperiaatteena on, että kaupunki luopuu niistä rakennuksista, joita se ei itse käytä omassa palvelutuotannossaan tai jotka eivät tue strategisia tavoitteita. Salkuttamisen yhteydessä arvioidaan, pidetäänkö rakennus vai luovutaanko siitä. Kulttuurihistoriallisten rakennusten arvot pyritään turvaamaan kaavamääräyksin ja tontinluovutusehtojen avulla, kiinteistöstrategiassa todetaan.
Kiinteistöstrategian valmistelu aloitettiin jo vuoden 2017 lopulla. Siihen annettiin lausuntoja vielä tämän vuoden alkupuolella.
Kiinteistöstrategian piti olla kaupunginhallituksen käsittelyssä kevään aikana, mutta vielä se ei ole sen työpöydälle päätynyt.
Tätä juttua varten ei tullut täyttä varmuutta, missä vaiheessa kiinteistöstrategian suunnittelu on. Kaupunkiympäristöstä sen kerrotaan olevan kaupunginkanslian valmistelussa, ja päin vastoin.
Kestää siis aikansa, ennen kuin strategia päätyy edes kaupunginhallituksen käsittelyyn. Lopulta siitä päättää kaupunginvaltuusto.