Huumepoliisin ex-päällikköä Jari Aarniota epäillään STT:n tietojen mukaan henkirikoksesta Vuosaaren vuoden 2003 palkkamurhajutussa. Epäilynä on, että hän tiesi murhasta etukäteen ja jätti sen estämättä. Jos poliisi tietää murhasta ja jättää sen estämättä, on seurauksena käytännössä elinkautinen vankeusrangaistus murhasta.
Video – Huomenta Suomi kysyi: Jari Aarnio, oletko huumekauppias?
Ruotsinturkkilainen Volkan Ünsal murhattiin lokakuussa 2003. Hän oli vienyt kaveriltaan rahaa Tukholman Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahakuljetusryöstön saaliista, päässyt todistajansuojeluohjelmaan ja irrottautunut siitä.
Murhajutun poliisirikoshaaran tutkinnanjohtaja Jukka Haavisto vahvistaa, että yhtä virkamiestä epäillään rikoksesta palkkamurhajutussa murhan estämättä jättämisen vuoksi.
Poliisi on STT:n tietojen mukaan ottanut Aarnion ja ex-jengipomo Keijo Vilhusen kiinni. Rikosylikomisario Markus Laine keskusrikospoliisista kertoo, että vuonna 1960 syntynyt mies on otettu kiinni Itä-Suomessa. Tutkinnanjohtaja Haavisto puolestaan ei halua kommentoida mahdollisia pakkokeinoja.
Vuosaaren palkkamurhasta on tuomittu jo aiemmin kolme suomalaista sekä murhan ruotsalainen tilaaja.
Aarnio on tuomittu käräjillä muun muassa törkeistä huume- ja virkarikoksista, joita Helsingin hovioikeus käsittelee. Aarniolla on lisäksi kolmen vuoden lainvoimainen tuomio rikoksista, jotka kytkeytyvät poliisille laitteita toimittaneeseen seurantalaiteyhtiöön. STT ei ole toistaiseksi tavoittanut Aarnion asianajajaa.
Osallistuiko Aarnio murha-asunnon alivuokraamiseen?
STT:n tietojen mukaan poliisille on kerrottu, että sekä Aarnio että silloinen jengipomo Keijo Vilhunen kytkeytyisivät murha-asunnon alivuokraamiseen. Murha-asunnon päävuokralaisena oli Saaraksi kutsututtu nainen, johon Aarniolla on ollut käräjätuomion mukaan seksisuhde virka-ajalla.
Tammikuussa Aarnio kommentoi STT:lle lyhyesti, että häntä ei ole tarvittu asunnon alivuokraamiseen.
– Sen verran voin sanoa, että minua ei tietystikään ole tarvittu näihin prosesseihin, kun kaikki osapuolet tuntevat toisensa, Aarnio sanoi.
Murha-asunnossa oli henkirikoksen aikaan oleillut kuukausien ajan Jani Leinonen, joka sittemmin tuomittiin murhasta. Poliisin puhelinkuuntelussa ollut Leinonen kytki jo pian Ünsalin murhan jälkeen puhelinkeskustelussaan Keijo-nimisen miehen murha-asunnon kalusteiden katoamiseen. Uudessa esitutkinnassa keskusrikospoliisi on taas epäillyt Vilhusen kytkeytyvän murhaan.
STT:n tietojen mukaan muun muassa Leinonen ja murhasta tuomittu Raimo Andersson ovat avautuneet uudessa tutkinnassa. Vilhunen viestitti STT:lle asianajajansa Markku Fredmanin välityksellä tammikuussa, että kyse on perättömästä ilmiannosta.
Andersson tapettiin kotiinsa huhtikuussa. Poliisi tutkii tekoa murhana raa'an ja julman tekotavan vuoksi. Toistaiseksi julkisuuteen ei ole tullut tietoa, että Anderssonin kuolema liittyisi hänen kertomuksiinsa Ünsalin murhajutun uudessa esitutkinnassa.
Tutkinnassa tukku erikoisuuksia
Murhan alkuperäiseen tutkintaan liittyy lukuisia erikoisuuksia, joihin silloisesta poliisin esitutkintapöytäkirjasta ei löydy selitystä. Poliisi muun muassa keräsi näytteitä ja tutki asuntoa ruumiskoirilla ennen kuin oli kirjannut minkäänlaista rikosepäilyä järjestelmiinsä.
Lisäksi poliisi määräsi rikospaikkatutkinnan asuntoon jo päivää ennen kuin Ünsalista oli kirjattu edes katoamisilmoitusta.
Poliisi ei ollut kuulustellut yhtä sittemmin murhasta tuomittua epäiltynä, vaikka ennen kuulustelua käräjäoikeus oli myöntänyt poliisille telekuuntelu- ja televalvontaluvan hänen puhelimeensa murhaepäilyn perusteella. Epäillyllä ei ole velvollisuutta pysyä kertomuksissaan totuudessa, minkä vuoksi aseman kertomisella on merkitystä kuulusteltavalle.
Oikeusasiamies katsoi vuoden 2006 ratkaisussaan, että näytön perusteella virhe kuulustelussa saattoi selittyä inhimillisellä erehdyksellä. Vastuu virheestä oli oikeusasiamiehen mukaan kuitenkin kansanedustaja Kari Tolvasella (kok.), joka toimi tuolloin tutkinnan yleisjohtajana.
STT:n tietojen mukaan Tolvasta on kuultu uudestaan avatussa murhajutussa todistajan asemassa.