Vuosaaren palkkamurhan hovikäsittelyssä kuullaan tänään Helsingin huumepoliisin entistä päällikköä Jari Aarniota. Käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna Aarnion elinkautiseen liki 20 vuotta sitten tehdystä murhasta. Aarnio vaatii hovioikeudessa murhasyytteen hylkäämistä.
Aarnion ei syytetä osallistuneen uhrin, ruotsalais-turkkilaisen ammattirikollisen Volkan Ünsalin surmaamiseen. Murhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä, joista kolme murhasi uhrin asunnossa Helsingin Vuosaaressa baari-illan jatkoilla lokakuussa 2003, ja neljäs, ruotsalaismies, oli murhan tilaaja.
Käräjäoikeuden mukaan Jari Aarnio syyllistyi murhaan epävarsinaisena laiminlyöntirikoksena. Tiivistetysti se tarkoittaa, että Aarnio ei oikeuden mukaan pyrkinyt estämään murhahanketta, vaikka poliisina tiesi siitä etukäteen ja olisi vastuuasemansa perusteella ollut sen velvollinen estämään. Epävarsinaisesta laiminlyöntirikoksesta ei ole Suomessa aiemmin langetettu murhatuomiota.
Näin Aarnio vastasi tänään hovissa
Aarnio toisti tänään hovissa saman viestin kuin kaikissa aiemmissakin oikeudenkäynneissä: totesi olevansa syytön.
Kameroita ei tänään hovioikeussaliin päästetty.
– Aarniolla oli musta paita, mustat housut ja mustat kengätkin. Ainoa, mikä ei ollut mustaa, oli maski, joka oli lääkärin sininen, kuvailee rikostoimittaja Jarkko Sipilä oikeudesta.
– Aarniota on kuultu erilaisista yksityiskohdista, joita tässä jutussa on kymmeniä. Hänen perusviestinsä on se, että kun tunnettu entinen rikollispäällikkö Keijo Vilhunen kertoi viime viikolla välittäneensä Aarniolle tietoja Volkan Ünsalin murhahankkeen etenemisestä. Aarnio sanoi, ettei hän ole mitään sellaisia tietoja saanut, Sipilä selventää.
Hovioikeudessa juttua on käsitelty nyt seitsemän päivää. Toistaiseksi on käyty läpi kirjallisia todisteita ja on kuultu vastaajia eli Keijo Vilhusta ja Aarniota.
– Syyttäjän mukaan Vilhunen on osallistunut murhaan ja nyt kuullaan Aarniota, jonka ei väitetä olleen vuosaarelaisasunnossa kuristamassa Volkan Ünsalia vuonna 2003, vaan Aarnion vika on syyttäjän mukaan ollut se, ettei hän ollut estämässä murhaa.
– Jäljellä olevien 14 päivän aikana kuullaan vielä lukuisia todistajia, lähinnä poliiseja siltä ajalta.
Syyttäjät: Aarnio halusi kunniaa rikoksen ratkaisemisesta
Käräjäoikeus katsoi viime vuonna, että Aarnio oli tietoinen murhasuunnitelman konkreettisuudesta, tekijöistä ja siitä, että uhriin kohdistunut uhka oli todellinen ja välitön. Lisäksi Aarnio oikeuden mukaan järjesti henkirikosta suunnitteleviin ihmisiin kohdistunutta telekuuntelua ja tarkkailua, muttei kertonut sitä tehneille poliiseille henkirikossuunnitelmasta, vaan piti tiedon itsellään. Käräjäoikeus katsoi, että Aarnion laiminlyönti oli tahallista ja syy-yhteydessä uhrin kuolemaan.
Hovioikeuskäsittelyn aluksi syyttäjät sanoivat, että "tulosajattelustaan tunnettu" Aarnio olisi voinut estää murhan, mutta antoi sen sijaan henkirikoksen tapahtua ja otti kunniaa sen ratkaisemisesta.
Aarnion puolustus on kiistänyt väitteen.
– Aarnio ei ole saanut asiasta mitään etua, eikä Ünsalin kuolema ole mitenkään ollut hänen intressipiirissään. Käräjäoikeus ei löytänyt hänelle mitään järjellistä motiivia. Syyttäjän väite (Aarnion) tuloshakuisuudesta on hämmästyttävä, koska tämä oli väkivaltarikosyksikön eikä huumepoliisin tutkima juttu, Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi sanoi hovioikeudessa aiemmin.
Puolustus: Aarniolla pelkkä heikko huhu
Aarnion puolustuksen mukaan Aarniolla ei ollut henkirikoksesta yksityiskohtaista etukäteistietoa, vaan pelkkä "heikko huhu", jonka kaltaisia huumepoliisille kantautui usein, ja joiden perusteella toimiminen olisi ollut puolustuksen mukaan jopa vaarallista.
– Minkälaisia riskejä poliisi voi ottaa suojellessaan ammattirikollisia? Ei oikein minkäänlaisia. Poliisi ei voi soittaa kenellekään vain kertoakseen, että henkirikoksen tekeminen on kiellettyä, eikä poliisi voi levittää huhua, Aarnion toinen asianajaja Mikko Ruuttunen sanoi hovioikeudessa viime kuussa.
Murhasyytteen hylkäämisen lisäksi Aarnion puolustuksen toissijainen vaatimus hovioikeudessa on, että rikosnimike on muutettava avunannoksi tappoon. Joka tapauksessa puolustus vaatii, että seuraamusta tulisi alentaa elinkautisen sijaan määräaikaiseksi vankeusrangaistukseksi, joka olisi enimmillään kahden vuoden lisärangaistus Aarniolle aiemmin muista rikoksista tuomitun vankeuden päälle.
Aarniolla ja Vilhusella aiempaa rikoshistoriaa
Murhasta on syytteessä myös entinen jengipomo Keijo Vilhunen, jota syytetään osallistumisesta murhan järjestelyihin.
United Brotherhoodin entinen johtohahmo on kiistänyt syytteen ja sanonut yrittäneensä estää henkirikoksen kertomalla siitä Aarniolle. Vilhusen mukaan hän oli vuonna 2003 Helsingin huumepoliisin tietolähde ja välitti tiedot murhahankkeesta Aarniolle ajatellen, että tämä puuttuisi asiaan.
Käräjäoikeudessa Vilhusen murhasyyte kaatui, hovissa syyttäjä vaatii tälle edelleen elinkautista vankeustuomiota.
Nykyään 64-vuotias Aarnio toimi Helsingin huumepoliisin päällikkönä vuodesta 1999 vuoteen 2013, jolloin hänet otettiin kiinni ja pidätettiin virasta. Hänet on sittemmin tuomittu useista rikoksista.
Aarniolla ja Vilhusella on myös aiempaa yhteistä rikoshistoriaa. Heidät on muun muassa tuomittu 2010-luvulla rikoskumppaneina kymmenen vuoden vankeusrangaistuksiin niin kutsutussa huumetynnyrijutussa, jossa Suomeen tuotiin satoja kiloja hasista.
Taustalla Arlandan arvokuljetusryöstö
Oikeus on aiemmin katsonut, että Vuosaaren palkkamurha liittyi Tukholman Arlandan lentokentällä vuonna 2002 tehtyyn arvokuljetusryöstöön.
Volkan Ünsalin isä on kertonut Ünsalin vieneen yli kaksi miljoonaa kruunua ryöstösaaliista ja häipyneen Turkkiin. Ünsal myös kertoi ryöstöstä poliisille ja pääsi todistajansuojeluohjelmaan, josta hän irrottautui ennen kuolemaansa. Palkkamurhasta aiemmin tuomituista neljästä miehestä yksi on kertonut olleensa Arlandan ryöstön suunnittelija.
Hovioikeuden käsittely jatkuu marraskuun alkupuolelle asti.
Lisätty ensimmäinen väliotsikko ja rikostoimittajan kommentit 20.9.2021 klo 13.26.