Jos jotain ongelmia Helsingin poliisin tietolähdetoiminnassa ylipäätään on ollut, silloinen apulaispäällikkö Lasse Aapio ei tiennyt niistä eikä hänen olisi pitänytkään tietää, katsoo puolustus.
Aapion loppulausunnossa asianajaja Kari Jaatinen kävi läpi syyttäjän väitteitä ja niiden suhteita Aapion työtehtäviin ja vastuuseen Helsingin poliisissa syytteiden tekoaikana.
– Missä on se virhe, joka olisi pitänyt havaita ja johon olisi pitänyt puuttua? Jaatinen kysyi.
Puolustus vetosi muun muassa siihen, että Aapion tehtävät syytteen tekoaikana liittyivät lähinnä operatiiviseen toimintaan.
– Todettakoon, ettei syyttäjä ole tässä oikeudenkäynnissä esittänyt mitään operatiivista tapahtumaa Aapion väitettynä tekoaikana.
Puolustuksen mukaan Aapio on tehnyt sen, mitä häneltä on edellytetty.
– Lasse Aapio ei ole missään vaiheessa kiistänyt esimiesvastuutaan. Epäkohtia, joita olisi pitänyt ryhtyä oikomaan, ei ole tullut esiin, Jaatinen sanoi.
Työskenteli tekoaikana apulaispäällikkönä ja Aarnion esimiehenä
Poliisijohdon virkarikosjuttu koskee tietolähdetoimintaa Helsingin huumepoliisissa. Jari Aarnion johtama Helsingin huumepoliisi tuhosi tietolähteet rekisteristä viime vuosikymmenen vaihteessa, minkä jälkeen tietolähteet jätettiin vuosikausiksi rekisteröimättä.
Oikeudenkäynnissä yritetään selvittää, mitä kukakin tiesi tietolähteiden kirjaamisesta huumepoliisissa ja olisiko jonkun pitänyt puuttua asiaan.
Aapio työskenteli syytteen tekoaikana Helsingin poliisin apulaispäällikkönä ja Aarnion esimiehenä. Hän on tällä hetkellä pidätettynä Helsingin poliisipäällikön virasta.
Aarnion loppulausunto kuullaan puolenpäivän jälkeen. Syytettynä on Aapion ja Aarnion lisäksi kuusi muuta virkamiestä. Syyttäjän mukaan syytetyt tiesivät väärinkäytöksistä ja laiminlöivät tahallaan valvonnan.
Kaikki kahdeksan kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.
"Rekisteriä ei ollut, joten rekisteröintiä ei voinut tapahtua"
Aamupäivän aikana Jaatinen kävi usean dian verran läpi tietolähdetoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja totesi, että sen mukaan tietolähteet olisi pitänyt rekisteröidä valtakunnalliseen rekisteriin, jollaista ei tuolloin ollut.
– Rekisteriä ei ole ollut, niin rekisteröintiä ei ole voinut tapahtua, Jaatinen sanoi.
Koska rekisteri on puuttunut, puolustus katsoo, että siihen liittyvät syytteet pitää hylätä.
Aapion puolustus korosti – kuten Aapio ja useat muut syytetyt aikaisemmin tässä oikeudenkäynnissä – että tietolähteiden rekisteröintiin liittyvät ohjeet ja määräykset ovat olleet erittäin epäselviä.
Oikeussalissa keskusteltiin edelleen myös siitä, missä roolissa tietolähteen suostumus rekisteröinnissä on ollut. Jaatinen totesi, että asiasta on erimielisyyttä edelleen.
Hän viittasi useisiin oikeudenkäynnissä kuultuihin todistajiin, joiden mukaan tietosuojavaltuutetun näkemys on ollut, että poliisin tietolähteen suostumus on edellytys sille, että hänet voidaan lisätä tietolähderekisteriin.
– Tulkitsen tätä niin, että suostumus on edelleen edellytys rekisteröinnille, Jaatinen sanoi.