Helsingin poro kärsii äärimmäisestä stressistä, joka voi olla hengenvaarallista – ensi viikko ratkaiseva

Eläimessä ei ole korvamerkkiä tai mikrosirua, mutta se ei automaattisesti tarkoita, että eläin on luonnonvarainen. 

– Olemme ottaneet kuvia ja lähettäneet asiantuntijoille, mutta lajimääritystä ei ole pystytty tekemään, kertoo Korkeasaaren eläinlääkäri Sanna Sainmaa.

Eläimestä on otettu dna-näyte, josta lajimääritys viime kädessä tehdään.

Stressin fyysiset seuraukset

Poliisi sai eläimen kiinni ja eläintarhasta apua sen rauhoittamiseen. 

– Eläin on herännyt nukutuksesta ja on jalkeillaan, mikä on hyvä, mutta tuleva viikko näyttää, minkälaisia muutoksia stressi ehti aiheuttaa sen elimistölle, kertoo Sainmaa vasan voinnista.

Stressi voi johtaa märehtijöillä tilaan, jossa lihassolut alkavat hajota. Tämä eläin on kuitenkin jalkeilla, mikä kertoo, että lihakset toimivat. 

– Mutta sitten aineenvaihduntatuotteet voivat vaurioittaa munuaisia, ja se näkyy vasta pidemmän ajan kuluttua, kertoo Sainmaa.

Eläin on jalkeilla Korkeasaaressa ja se elpyy kaupunkielämän rasituksista syrjäisessä ulkotarhassa, missä sille on tarjolla juomaa ja ruokaa. Eläintarhan henkilökunta tarkkailee vasaa etäältä ja suojelee sitä kaikilta häiriöiltä ja stressitekijöiltä.

Lue lisää: Poliisi otti Helsingissä tepastelleen poron kiinni

Lajimääritys on vaativa tehtävä

Kun tieto eläimestä levisi, puhuttiin Helsingissä harhailevasta porosta. Asia ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Eläintarhassa otetuista kuvista kukaan asiantuntija ei ole pystynyt tunnistamaan, kumpi peura on kyseessä.

Kirjallisuuden mukaan metsäpeura on pitkäjalkaisempi kuin tunturipeura eli poro. Metsäpeuran sarvet ovat kapeammat ja sen turpa on pidempi kuin porolla, mutta tämän tiedon varassa lajimääritystä ei ole pystytty tekemään viime kevään vasasta, joka on kaiken muun murheen lisäksi nälkiintynyt.

– Olemme ottaneet siitä dna-näytteen, ja etsimme laboratorion, joka pystyy tekemään lajimäärityksen, kertoo Sainmaa Korkeasaaresta.

Kenellekään ei ole mitään käsitystä siitä, mistä eläin on tullut. Loogiset päätelmät ja valistuneet arvaukset auttavat vain vähän.

– Sijaintinsa perusteella olisi loogisempaa, että se olisi poro, koska poroja on lemmikkeinä Etelä-Suomessa monessa paikassa, pohtii eläinlääkäri.

Toisaalta Sainmaa muistuttaa, että eläimet vaeltavat pitkiäkin matkoja. Metsäpeuroja elää Suomessa luonnonvaraisina vajaat 3 000 yksilöä, joista eteläisimmät Salamajärven luonnonpuistossa Perhon, Kinnulan ja Kivijärven alueella.

– Mutta hämmentävää on se, että se on viime kevään vasa, joka liikkuu yksin.

Tulevaisuus aukeaa tuntemattomana

Vasan tulevaisuudesta ei voi vielä sanoa mitään. Ensin täytyy saada laji määritettyä. Sen jälkeen mietitään, missä vasa voi jatkaa elämäänsä olosuhteissa, jotka sopivat sille. Vaihtoehtoja ovat lähinnä luontoon palauttaminen ja eläintarhaan muuttaminen.

– Jos se on metsäpeura, se voisi ehkä päästä metsäpeuraLIFE-hankkeen totutustarhaan, miettii Sainmaa.

MetsäpeuraLIFE on EU:n ja kotimaisten ministeriöiden rahoittama hanke, jossa metsäpeurakanta pyritään palauttamaan sen luontaisille asuinseuduille eteläisen Suomenselän alueelle. 

– Sille voidaan etsiä myös sopiva eläintarha, mutta ensin sen pitää parantua. Jatkoa mietitään myöhemmin.