Helsingin yliajotapauksesta syytetty 52-vuotias mies kertoi Helsingin käräjäoikeudelle omin sanoin, miten tapahtumat etenivät perjantai-iltana 28. heinäkuuta.
– Ennen tapahtumapäivää oli hieman epävakaat tunnelmat. --Olen kärsinyt paniikkihäiriöstä lukemattomat kerrat edeltävän kuukauden aikana. En ole kestänyt tätä tilannetta, jossa olen joutunut taistelemaan erityishoidon polin kanssa lääkityksen alentamisesta tai muuttamisesta semmoiseksi, että se kestäisi sen.
Tapahtumahetkellä hän kertoo olleensa paniikkihäiriössä ja maanisessa psykoosissa.
– En ymmärtänyt tekoni mahdollisia seurauksia. Ymmärsin vain, että huonostikin voi käydä.
"Nyt niitä törmäyksiä sitten tuleekin"
Syytetty kertoi erehtyneensä kuvittelemaan, ettei ihmisiä jäisi alle.
– Lähdin ajamaan Aleksanterinkatua pitkin. Kiihdytin aika reippaaseen nopeuteen ja ajoin joka tapauksessa ylinopeutta. Eräs mies meinasi jäädä alleni, muttei kuitenkaan jäänyt. Stockan kellon alla suojatiellä ihmisiä loikki altani pois ja kukaan ei kuitenkaan jäänyt alle.
Sama tapahtui Mannerheimintien ja Kalevankadun kulmassa. Törmäykset tapahtuivat hetken kuluttua Lönnrotinkadun kulmassa.
– Huomasin juuri ennen törmäyshetkeä, että nyt niitä törmäyksiä sitten tuleekin. Sitten seuraavaksi huomasin, että minulla on kaksi ihmistä konepellillä. Pysäytin auton hetkellisesti ja henkilöt tippuivat kadulle. Tätä (auton alle jäänyttä naista) en valitettavasti nähnyt.
Hän kertoo pitäneensä auton stereoita täysillä, jolloin hän ei kuullut ihmisten varoituksia tai pysähtymiskäskyä.
"Näin takanani ruumiin"
Auton alle jääneen naisen hän huomasi vasta astuttuaan autosta ulos. Hän ehti ajaessaan vain ajatella, ettei ohjaus toimi loogisesti.
– Ajattelin, että onko tullut ohjaukseen jotain vikaa --- Nousin autosta ulos ja näin takanani ruumiin, joka oli erittäin epämiellyttävä näky.
Hän lähti kävelemään Bar Looseen ja jäi ravintolan penkille makaamaan, kertomansa mukaan odottamaan poliisia.
– Minulla oli pakkomielle ajaa Bar Looseen. Varmasti olisi ollut miljoona asiaa mitä olisi voinut tehdä toisin.
Halusitteko vahingoittaa tai tappaa jonkun? Hänen avustajansa Tero Ala-Mieto kysyi.
– Ei minulla ollut mitään sellaista tarkoitusperää.
– Haluaisin sanoa tässä vielä sen, että olen syvästi pahoillani uhrin omaisten ja läheisten puolesta, hän totesi kuulemisensa lopuksi.
Hän pyysi lisäksi anteeksi myös muilta uhreilta.
Muutti kertomustaan oikeudessa
Syyttäjä Kimmo Virtanen tiedusteli syytetyltä, miksi hänen kertomuksensa tappamisen tahallisuudesta muuttui oikeudessa. Esitutkinnassa hän kertoi halunneensa tappaa ainakin yhden ihmisen.
Syytetty kertoi tunnustamisen liittyneen siihen, kun hän Pasilan putkassa sytytti putkan peiton palamaan.
– Koin sillä hetkellä suurta vihaa sitä kohtaan, mitä oli tapahtunut. En ymmärtänyt tilannetta ollenkaan. Syytin myös alle jääneitä ihmisiä siitä, että he olivat jääneet alleni, mies sanoi.
1:55