Helsinkiläinen Essi Tammimaa huolestui keliakiaepäilyistä – ei saanut lääkäriaikaa: ”Sanottiin, että lääkäripulan takia vain akuutteihin asioihin saa ajan"

– Minulla on ollut keliakiaepäily kahdeksan vuoden ajan, eikä siitä ole saatu selvyyttä, onko sitä vai ei. Minulle vain sanottiin, että tällaisiin asioihin ei aikaa saa. Sanoivat päivystysnumerosta, että lääkäripulan takia vain akuutteihin asioihin saisi ajan.

Tammimaa kertoi kokemuksestaan Facebookissa ja se herätti keskustelua, jossa pohdittiin kuka loppujen lopuksi määrittelee, mikä on ”akuutti asia”?

– Puolisoni mummokaan ei ollut päässyt lääkäriin, vaikka hänellä oli rytmihäiriöitä. Sitäkään ei pidetty akuuttina asiana. Pitääkö sen sitten mennä sydäninfarktiin asti, että pääsee hoitoon? Tammimaa pohdiskelee.

”Ihmiset, jotka ovat jo menettäneet toivonsa, eivät jaksa enää taistella”

Kaikkia asioita ei voi hoitaa työterveyslääkärillä ja työterveyshoidon kattavuus riippuu työnantajasta.

– Paljon on myös heitä, jotka eivät ole oikeutettuja työterveyshoitoon. Esimerkiksi vanhukset ja työttömät. Itsekään en tällä hetkellä ole työterveyshoidon piirissä.

– Kymmenen vuotta olin kuin herran kukkarossa sen piirissä. Ne, jotka käyttävät kunnallisen terveyshoidon palveluita, ovat usein jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa.

– ​​​​​​​Ihmiset, jotka ovat jo menettäneet toivonsa, eivät jaksa enää taistella, Tammimaa toteaa.

Yksityinen ei ole vaihtoehto

Yksityinen terveydenhoito ei ole Tammimaalle vaihtoehto.

– Minulla ei ole varaa tätä asiaa lähteä yksityiselle puolelle hoitamaan. Olen pöyristynyt. Meillä on Suomessa valtava määrä ihmisiä, jotka eivät välttämättä koskaan tule saamaan tällaista ”ei-akuuttia” aikaa. Heidän kroonisia vaivojaan ei hoideta.

– Jos haluamme hyvinvointivaltiosta pitää kiinni, niin ei tässä kyllä tällä hetkellä tasa-arvo toteudu.

Tammimaata huolestuttaa myös yhteiskuntarakenteen kehitys ja se, miten kunnallinen terveydenhoito ylipäätään turvataan tulevaisuudessa.

– Väestörakenteen pyramidi on kääntymässä päälaelleen. Pelkään, että kohta meillä ei ole ketään enää ylipäätään hoitamassa potilaita. Olen kyllä iloinen siitä, että tämä uusi hallitus on nyt linjaamassa siihen lisää rahaa ja ihmisiä nopeammin hoitoon, mutta sitä tuskin voidaan neljässä vuodessa ratkaista.

Tammimaalle ehdotettiin, että hän voisi yrittää hakea lääkäriaikaa toiselta terveysasemalta.

– En kyllä sitten tiedä, saako sieltäkään aikaa. Lisäksi se vaatii sen, että joudun vaihtamaan kaikki palveluni sitten sille toiselle alueelle, koska aikoja ei saa muualle kuin omalle terveysasemalle.

– Surullista tämä kyllä on. Tällä alueella, missä nyt asun, on paljon lapsiperheitä ja vanhuksia. En tiedä sitten, kuinka monella on mahdollisuus lähteä etsimään parempia terveysasemia.

"Lääkäreitä ei ole niin paljon, kuin on mitoitettu ja suunniteltu"

Helsingin va. terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarisen mukaan terveyskeskuksissa pyritään aina löytämään ratkaisu, jottei kukaan jää ilman tarvittavaa hoitoa.

– Onko se (tarvittava hoito) sitten lääkärin vastaanottoaika, siitä voi olla eri näkemyksiä. Se ei välttämättä riitä, että ihmiset itse kokevat tarvitsevansa lääkärin vastaanottoajan, hän sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että Helsingin kaupungin terveysasemilla on kamppailtu lääkäripulan kanssa.

– Meillä on sekä ylikuormitusta mutta lisäksi pulaa lääkäreistä. Heitä ei ole niin paljon, kuin on mitoitettu ja suunniteltu. Tämän kanssa on ollut haasteita pidempään ja asiasta on uutisoitu valtakunnallisesti. Myös rahoituksessa on puutetta.

Lukkarisen arvion mukaan terveyskeskusten ongelmaa mutkistaa se, että suurin osa lääkäreistä suuntautuu erikoissairaanhoidon puolelle.

– Paljon voimme tehdä asialle sisäisesti, mutta jossain ne rajat siinäkin kulkevat. On katsottu, että apu olisi kyllä paikallaan, jotta saataisiin enemmän ihmisiä suuntautumaan tälle alalle.

Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Uutiset.