Kuin aavekaupunkeja ja aavekyliä, joissa kaikki on tuhottu.
Näin kuvailee Syyrian kriisin runtelemaa Aleppon maakuntaa helsinkiläinen, suomensyyrialainen Rami Adham, joka vastaa MTV Uutisten puheluun yhdestä raunioituneen Aleppon kaupungin asunnosta.
Yhteydet eivät ole ihanteelliset, varsinkin aamuisin internet pätkii yleensä pahasti, mutta antenneja ja johtoja säätämällä yhteydenotto onnistuu lopulta.
– Hyvää kuuluu, mutta jännityksessä elän. Tämä on näistä reissuista vaarallisin, en ole siis oikein nukkunut enkä syönyt pariin vuorokauteen. Tulitaukoa on enää kuusi päivää jäljellä, saa nähdä, mitä tässä vielä käy.
Menossa on Adhamin 25. avustusmatka Syyriaan neljän vuoden sisällä. Edellinen reissu tammikuussa päättyi lyhyeen, kun Adham haavoittui ilmaiskussa. Hänen kätensä murtui ja hän haavoittui myös sirpaleista.
– Siitä jäi tietysti pelkoja, mutta se on pientä verrattuna siihen, miten kansa täällä kärsii. En mieti paljon sitä, mitä on tapahtunut. Nyt eletään tätä päivää, ja minulle on tärkeää se, että ihmiset kokevat, ettemme ole heitä hylänneet. Se tunne täällä monella on, että koko maailma on heidät hylännyt ja että heitä pommitetaan joka puolelta.
Adham on nyt ollut Syyrian puolella vuorokauden, ja siihen on mahtunut monenlaisia kohtaamisia. Matkaa Turkin rajalta on kuljettu joitain kymmeniä kilometrejä, mutta Adham kuvailee ajomatkan tuntuneen monen vuorokauden mittaiselta.
– Näin omin silmin, miten ennen tulitaukoa kiihtyneet pommitukset ovat tuhonneet Aleppon maakunnan. Lähes kaikki tiet ja reitit ja talot on tuhottu. Melkein kaikki ihmiset ovat lähteneet pakoon, ja nyt näemme omin silmin sen syyn. Yhtään ehjää taloa tai asuinaluetta ei ajomatkallamme näkynyt.
0:49
Syyrian tunnetuin lelusalakuljettaja
Tällä kertaa hän pääsi maahan humanitaaristen perusteiden vuoksi helposti – nyt hänen ei tarvinnut kulkea Turkin vuoristojen kautta salaa.
MTV Uutistet kertoi Adhamin lelujen ja avun salakuljetusmatkoista erikoisartikkelissa viime vuoden lopulla.
– Siihen en enää lähde, kukaan ei sitä suositellut enkä sitä itsekään halunnut. Ihmisiä ammutaan siellä, olen kuullut, että rajalla on ammuttu yhdeksän syyrialaista kuoliaaksi parin vuorokauden sisällä.
Adham ja hänen tuttavansa, jotka samalla vastaavat matkan turvallisuudesta, vierailivat eilen rajan tuntumassa olevilla pakolaisleireillä. Tilanne oli muuttunut pahempaan suuntaan reilussa kuukaudessa.
– Kova sademyrsky iski tänne eilen, oksia lensi puista ja tiet olivat todella liukkaat. Myös leirissä olosuhteet olivat todella mutaiset. Uusia telttoja oli noussut alueelle järjettömät määrät. Telttoja on pystytetty pelloille, oliivipuiden alle.
Adham vie Syyriaan sekä rahallista apua että leluja ja herkkuja sodan keskellä eläviä lapsia ilahduttaakseen. Hänen kantamuksensa, valtava säkki täynnä satoja pieniä leluja, herätti jälleen ihmetystä ja huvitusta rajaviranomaisissa.
Adhamin järjestö Suomi Syyria Yhteisö ry kerää avustuksia Suomessa ja kuljettaa ne suoraan apua tarvitseville. Erityisesti järjestö keskittyy orpolasten tukemiseen sekä koulujen rakentamiseen ja ylläpitoon sodan runtelemilla alueilla.
Parikymmentä ilmaiskua "kuin paratiisi"
Adhamin seurue yritti vielä Aleppon kaupunkiin eilen ennen pimeää, mutta tilanne muuttui vaaralliseksi.
– Tie oli kuitenkin katkaistu, sillä kurditaistelijat ovat käyttämässä tulitaukoa hyväkseen. He valtaavat uusia alueita ja yrittävät katkaista reittejä Aleppoon. Meille sanottiin, ettei sinne kannata mennä, heillä on raskasta kalustoja ja he ampuvat herkästi.
He yöpyivät parinkymmenen kilometrin päässä kaupungista. Yöllä kuului pommituksen ääniä, mutta tulitauon vuoksi se ei ollut mitään verrattuna aiempaan.
– Hävittäjiä hyrräsi tiheästi taivaalla. Yli 20 lentohyökkäystä rekisteröitiin viime yönä, vaikka pitäisi olla tulitauko. Paikalliset ovat kuvailleet sitä, että verrattuna aikaan ennen tulitaukoa he kokevat olevansa paratiisissa.
Adhamin seurueella on mukanaan radio, jonka kautta he kuulevat varoituksia mahdollisista iskuista ja uhista.
Karkkipippalot keskellä raunioita
Tänä aamuna he lähtivät kohti Aleppoa aikaisin.
– Yöllä rakennetut hiekkaesteet antoivat meille turvaa liikkumiseen. Jouduimme kuitenkin ajamaan tietyt vaaralliset pätkät kovaa, jopa 170 km/h.
Aleppon kaupungissa on tällä hetkellä rauhallista ja hiljaista. Suuri osa asukkaista on paennut, mutta tulitauko on mahdollistanut myös pieniä pilkahduksia toivosta ja ilosta.
– Näin ensimmäistä kertaa lapsen, joka pelasi kadulla jalkapalloa. Nyt täällä uskaltaa vähän leikkiä ja pyöräilläkin. Se on hienoa nähdä.
Kaupunkiin on kuitenkin hyvin vaikea saada tavaraa toimitettua, joten kaikki on todella kallista. Ihmiset sinnittelevät raunioiden keskellä ilman ruokaa ja sähköä.
Adhamin periaatteena on rahallisen avun lisäksi tuoda iloa lapsille, jotka muuten elävät loputtoman tuntuisen kurjuuden keskellä. Siksi hän jaksaa kuljettaa säkkikaupalla leluja tuhansia kilometrejä.
– Kohta tapaamme Aleppon orpoja ja järjestämme heille karkkipippalot, kuten tapanamme on.