Helsingissä asunut perhe luovutettiin keskitysleirille – kadulle valettiin muistoksi kompastuskivet

44737463
Messinkilaatat valettiin Auschwitzin keskitysleirille vietyjen Georg ja Janka Kollmannin sekä heidän lapsensa Franz Olof Kollmannin muistoksi. Georg Kollmann selvisi keskitysleiriltä hengissä, mutta hänen vaimonsa ja poikansa kuolivat.Lehtikuva
Julkaistu 05.06.2018 20:08

MTV UUTISET-STT

Helsingin Munkkiniemeen saatiin viime viikonloppuna Suomen ensimmäiset stolpersteinit eli kompastuskivet. Stolpersteinit ovat muistolaattoja, joita on asetettu jalkakäytäville eri puolilla Eurooppaa pääasiassa holokaustin juutalaisuhrien muistoksi.

Helsingin Sanomien mukaan kolme stolpersteinia valettiin lauantaina Munkkiniemen puistotielle sen talon eteen, jossa juutalainen Kollmannin perhe asui ennen kuin heidät luovutettiin natsien käsiin vuonna 1942.

Messinkilaatat valettiin Auschwitzin keskitysleirille vietyjen Georg ja Janka Kollmannin sekä heidän lapsensa Franz Olof Kollmannin muistoksi. Georg Kollmann selvisi keskitysleiriltä hengissä, mutta hänen vaimonsa ja poikansa kuolivat.

Helsingin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Yaron Nadbornik nosti esille Helsingin Uutisten haastattelussa 2016, että kompastuskiviä voitaisiin tehdä Suomeenkin. Hän on tyytyväinen ensimmäisistä kivistä, mutta muistuttaa että vielä viideltä ihmiseltä Helsingissä puuttuu oma kivi.

– Esimerkiksi Hotelli Tornin eteen pitäisi laittaa stolperstein, sieltä Elias Kopelowsky vietiin hotellihuoneestaan pois, Nadbornik sanoi STT:lle.

Kymmeniätuhansia kiviä

Kompastuskivistä tehtiin Helsingissä kesäkuussa 2016 valtuustoaloite, joka koski kaikkia Suomesta Natsi-Saksaan toisen maailmansodan aikana luovutettua kahdeksaa juutalaista. Lopuillekin kiville on jo hyväksyntä, mutta käytännön prosessi vie aikaa.

– Jotta saatiin ne sinne Munkkiniemeen, se vaati dokumentointia että selvitettiin, että he olivat todella asuneet siellä. Taloyhtiö oli siinä selvityksessä hyvässä yhteistyössä, siitä heille suuri kiitos, Nadbornik kertoo.

Stolpersteinit ovat alun perin saksalaistaiteilija Gunter Demnigin luomus ja hän käy yhä valamassa osan muistolaatoista. Hän valoi myös Munkkiniemen laatat lauantaina.

Ensimmäiset kivet valettiin 1992 ja niitä on nyt 22 eri maassa yli 67 000. Nadbornikin mukaan kivet ovat hyvä tapa tehdä juutalaisvainoja näkyviksi.

– Kun ne ovat siinä kadulla, historia tulee konkreettiseksi. 

Tuoreimmat aiheesta

Kotimaa