DNA-tutkijat olivat jo luopua toivosta, mutta nyt Kannaksella kaatuneen Egon Rosenthalin sankaritarina on vihdoin saamassa päätöksensä

Yksi sankaritarina saa tiistaina päätöksensä, kun jatkosodassa kuollut suomalaissotilas siunataan haudan lepoon Helsingissä. 

Hän on juutalainen Egon Moses Rosenthal, jonka sotataival alkoi vuonna 1942 vain 18-vuotiaana. Hän kuoli kahden vuoden päästä Karjalan Kannaksella.

– Hänen joukko-osastonsa joutui suurimpiin keskityksiin, joita alueella oli. Kesäkuun lopussa. 25.–26. kesäkuuta 1944 tuli kaksi tuntia rautaa taivaalta. Egonin löytäneen etsintäporukan kuvauksen mukaan hän oli saanut täysosuman kranaatista, Suomen juutalaisten sotaveteraanien Perinnekillan puheenjohtaja Adiel Hirschovits kertoo MTV Uutisille.

Kotona Rosenthalin kohtaloa ei tiedetty, vaan perhe toivoi vielä pitkään hänen jääneen henkiin.

– Tarina suvussa on ollut tähän asti se, että hän jäi vangiksi. Sitä tuki, mikä on ihmeellistä – että miten se on mahdollista – että olisi kuultu hänen äänensä vihollisen radiolähetyksissä. Hän olisi kertonut Tiltun lähetyksissä olevansa vankina, voivansa hyvin ja lähettävänsä terveisiä kotiväelle.

– Mutta se ei ole mahdollista.

Aino Lyydia Kallio eli Moskovan Tiltu oli suomalaissyntyinen radiokuuluttaja, joka levitti talvi- ja jatkosodassa Neuvostoliiton sotapropagandaa suomalaissotilaille.

– Tämä johti siihen, että Egonin vanhemmat, varsinkin hänen äitinsä, odottivat poikaansa takaisin. He asuivat Arkadiankadulla, ja äiti päivittäin istui ikkunan ääressä ja katseli, josko Egon tänään tulisi kotiin.

Lue myös: Isäni päätyi taistelemaan SS-joukkojen kovaan etulinjaan – sotilas Lahtisen vaiettu menneisyys

Tunnistamisessa alkuun tuntolevyn ansiosta

"Kotiin" Rosenthal tuli kuitenkin vasta marraskuussa 2021 – pienessä arkussa.

Karel Val (Karjalan Valli) -niminen pietarilainen etsintäryhmä oli löytänyt Rosenthalin jäänteet Karjalan Kannakselta Leitimojärven eteläpuolelta pellon laidasta elokuussa 2020. Helsinkiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkittaviksi ne saatiin seuraavana vuonna.  

Tunnistamisessa alkuun päästiin vaurioituneen tuntolevyn ansiosta. 

– Sen ansiosta tiedettiin, että nämä muutamat luun kappaleet voivat olla Egonin, Hirschovits selvittää. 

THL pyysi Rosenthalin äidin puoleisen suvun jälkeläiseltä näytteen tutkimuksia varten. 

– Ongelmaksi tuli se, että luuaines oli niin haurasta, että DNA-sekvensointi ei onnistunut. Lukemattomien yritysten jälkeen nyt huhtikuussa Viikin laboratoriossa uudella menetelmällä oli saatu monistetuksi sitä niin paljon, että voitiin todeta, että jäänteet ovat Egon Rosenthalin.

Lue myös: Natsit veivät satoja suomalaisia merimiehiä keskitysleireille – väkivalta oli jatkuvaa ja ruuasta puute: "Muutuimme vähitellen eläimiksi, pilaantuneista perunoistakin tapeltiin"

 Kokeneet sekvensoijat olivat lyödä hanskat tiskiin  

THL:n oikeusgenetiikkatiimin tutkimuspäällikkö, oikeusgenetiikan dosentti Jukka Palo kertoo, että tässä tapauksessa sitkeys palkittiin, vaikka välillä ryhmä oli jo "heittämässä hanskoja tiskiin". 

– Meidän standardimenetelmillämme ei saatu sellaista DNA-sekvenssiä, josta henkilöllisyys olisi varmistunut. Epäilimme, että DNA:ta kyllä oli, mutta se oli pilkkoutunut niin pieniksi pätkiksi, että sitä ei kyetty sekvensoimaan meidän menetelmillämme, Palo kertoo. 

– Sitä voi ajatella kirjasta lauseena tai kappaleena. Jos kappale on mennyt palasiksi ja kirjan lehti silpuksi, ihminen ei pysty saamaan selville sitä, mitä siellä lukee, Palo kuvaa.

Palo ehdotti Perinnekillalle niin sanotun uuden sukupolven sekvensointimenetelmän käyttöä Rosenthalin tapauksessa. Menetelmä kykenee sekvensoimaan lyhyitä DNA-pätkiä ja kokoamaan ne yhdeksi sekvenssiksi tietokoneella. Perinnekilta suostui pyyntöön ja DNA-eristettä toimitettiin Helsingin yliopiston sekvensointilaboratorioon Viikin kampukselle. 

– Menetelmää on käytetty tätä ennen (muussa tutkimuksessa) jo kymmenkunta vuotta, mutta se ei ole vielä yleistynyt oikeusgenetiikan viranomaistyössä. 

Rosenthalin tunnistustapaus sai kuluneella viikolla kansainvälistäkin tunnettuutta, kun Palo kertoi siitä asiantuntijoille Singaporessa juuri päättyneessä Interpolin DVI-ryhmän (Disaster victim identification) uhrintunnistajien kokouksessa. 

Paikalla oli poliiseja, oikeuslääkäreitä, oikeushammaslääkäreitä, sormenjälkiasiantuntijoita ja oikeusgeneetikkoja eri puolilta maailmaa. 

Lue myös: Kymmeniä tunnistamattomia sankarivainajia siunataan Lappeenrannassa

Seitsemän juutalaista jäi sodan kentälle 

Talvi- ja jatkosodan aikaan eläneen Suomen juutalaisyhteisön noin 2 000 jäsenestä sotiin osallistui kaikkiaan noin 330 miestä ja runsaat 20 naista. 

Sotilaista 32 oli upseereja. Heistä merkittävä osa oli lääkäreitä. 

Juutalaisista 22 menehtyi rintamalla; heistä seitsemän jäi kentälle. Egon Rosenthal on ensimmäinen kentälle jääneistä, jonka jäänteet on saatu kotiin haudattavaksi.

Lue myös juttu vuodelta 2019: Suomen vanhimpiin sotaveteraaneihin kuulunut Salomon Altschuler on kuollut 105-vuotiaana – lausui juhlavuonna kauniit sanat Suomesta

"Meillä ei ole juutalaisongelmaa"

Jatkosodassa Rosenthal joutui muiden juutalaissotilaiden tavoin taistelemaan myös Saksan rinnalla. Rosenthalin ajatuksia tilanteesta ei tiedetä, mutta muutoin tunnelmat olivat Hirschovitsin mukaan ymmärrettävästi huolestuneet. 

– (Saksalainen SS:n ja Gestapon päällikkö) Himler kävi Suomessa vierailulla mukanaan lista kaikista juutalaisista. Täällä hänelle vastattiin, että "meillä ei ole juutalaisongelmaa". 

Monella juutalaisella oli suunnitelma pahimman varalle. Hirschovits kertoi, että esimerkiksi hänen äitinsä perhe järjesti etukäteen mahdollisen pakotien tunnetun pirtun salakuljettajan Algoth Niskan kanssa. 

– Isäni kertoi, että myös puolustusvoimissa tiedettiin saksalaisten vaatimuksista juutalaisten suhteen. Hänen esimiehensä oli kutsunut hänet luokseen ja sanonut, että jos tällainen käsky tulee, hän antaa isälleni kaksi päivää etumatkaa pakomatkaan, Hirschovits kertoo. 

Toisaalta sota Neuvostoliittoa vastaan oli juutalaisillekin ”pienempi paha”. 

– Tiedettiin, että voittipa Saksa tai voittipa Neuvostoliitto, huonosti käy. 

Lue myös juttu vuodelta 2016: Yle: Sakari taisteli natsien kanssa

Rosenthal pääsee sankarihautaan 

Egon Rosenthalille järjestetään tiistaina sotilaalliset hautajaiset Helsingin juutalaisella hautausmaalla. 

Hautajaisiin osallistuu juutalaisyhteisön jäseniä sekä sidosryhmien edustajia. Kutsuttujen joukossa on myös muun muassa entinen puolustusministeri Elisabeth Rehn. 

Kaartin jääkärirykmentti vastaa siitä, että sankarihautajaiset toimitetaan sotilaallisin kunnianosoituksin. 

Rosenthalin lähin elossa oleva sukulainen, Israelissa asuva Henie-siskon tytär ”Ninne” on lähettänyt tilaisuuteen kirjeen, jonka Hirschovits lukee. 

Ninne on lähettänyt Hirschovitsille myös kiven kotikaupungistaan Jerusalemista juutalaisen perinteen mukaan Egonin haudalle jätettäväksi. 

Suomen juutalaisten sotaveteraanien Perinnekillan puheenjohtaja kertoo, että tässä tapauksessa tärkeintä on päästä hautamaan vainaja juutalaiseen hautausmaahan, joka on siunattu. 

– Ja olennaista on, että juutalaiset haudat ovat ikuisia. 

Myös THL:n Palo aikoo mennä tilaisuuteen. 

– Päällimmäinen tunne itselläni on, että tämä (sankarivainajien jäänteiden tunnistaminen) on ehkä parasta, mitä oikeusgeneetikko pääsee tekemään. Edes 80 vuotta ei poista omaisten kaipuuta, vaan heille on todella tärkeää jäänteiden kotiin saaminen.

– Mielessä on tietysti myös kiitollisuus siitä, että saa elää vapaassa Suomessa heidän ansiostaan.

Lue myös: Suomalainen sotavainajien etsintäryhmä jättää lähtemättä Venäjälle tänä kesänä turvallisuussyistä