Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuoreen raportin mukaan päiväkotien jatkuva rekrytointitarve vaikeuttaa johtajien henkilöstön hyvinvoinnin huolehtimista.
Noin neljäsosa päiväkotien johtajista arvioi työnkuvansa raskaaksi ja alaisten määrän liian suureksi, selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) tuoreesta arviointiraportista.
Päiväkotien johtajien työtä hankaloittavat muun muassa kiire, työn pirstaleisuus ja ennakoimattomuus. Nämä johtuvat erityisesti henkilöstöpulasta, jonka vuoksi johtajan työstä kuluu paljon aikaa sijaisten etsimiseen.
– Se oli asia, joka tuli hyvin voimakkaasti aineistossa esiin. Henkilöstöpula ja sijaisten metsästäminen tuottaa johtajan työhön välillisiä haasteita. Muut työtehtävät voivat jäädä jalkoihin, jos päivästä menee paljon työaikaa sijaisjärjestelyihin, sanoo Karvin arviointiasiantuntija Anna Siippainen.
Karvi keräsi arviointia varten aineistoa kahdella eri kyselyllä, joista ensimmäinen oli suunnattu kuntien ylimmille varhaiskasvatuksesta vastaaville viranhaltijoille ja toinen päiväkodin johtajille sekä perhepäivähoidon ohjaajille.
Päiväkodin johtajien ja perhepäivähoidon ohjaajien kyselyyn vastasi yhteensä 1 380 vastaajaa 266 kunnasta, jolloin koko joukon vastausprosentti oli 53,8. Varhaiskasvatuksen ylimpien viranhaltijoiden kyselyyn vastattiin 284 kunnasta ja saatiin yhteensä 289 vastausta. Ylimpien viranhaltijoiden vastausprosentti oli 97.
Lue myös: Täysin yksin työvuorossa, kollegoilla ei koulutusta, sytostaatteja väärälle potilaalle – tällaista on sairaanhoitajien arki Suomessa
Jatkuva rekrytointi on pois pedagogiikan johtamisesta
Pienten johtamiskokonaisuuksien johtajien arviot omasta työnkuvasta olivat ajoittain positiivisempia kuin keskikokoisten tai suurten kokonaisuuksien johtajien. Siippaisen mukaan päiväkodinjohtajan työnkuva ei ole kovin yhtenäinen, vaan se voi vaihdella merkittävästi työpaikasta riippuen.
– Päiväkodinjohtajat voivat olla selkeästi hallinnollisia johtajia, joilla on kymmeniä alaisia tai säännöllisesti tai satunnaisesti lapsien kanssa työskenteleviä. Jos pitää työskennellä ryhmässä ja hoitaa rekrytointia, niin riittämättömyyden tunne on ymmärrettävää.
Siippainen sanoo, että jatkuva rekrytointi voi olla pois pedagogiikan johtamisesta sekä henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisesta, joita raportin mukaan pidetään johtamistyön ydinsisältönä.
– Pedagogiikan johtaminen on pitkäjänteistä työtä, joka rullaa jatkuvasti kaiken toiminnan taustalla. Jos siihen tulee koko ajan keskeyttäviä akuutteja tilanteita, kuten sijaisten metsästämistä, niin se voi haitata pitkäjänteistä johtamista, Siippainen sanoo.
Karvi suosittelee, että johtamiskokonaisuuksia on syytä miettiä, samoin päiväkodinjohtajien alaisten määriä.
– Johtamiskokonaisuuden on oltava hallittava. Pitää miettiä, että mitä tehtäviä voidaan yksittäiselle johtajalle sälyttää, Siippainen sanoo.
Maksuton varhaiskasvatus saattoi viedä kotihoidon tuen kuntalisän
Varhaiskasvatuksen johtamisen lisäksi Karvi arvioi viisivuotiaiden maksutonta varhaiskasvatuskokeilua. Karvin mukaan maksuttomuus lisäsi varhaiskasvatukseen osallistumista.
Osallistuminen oli kuitenkin vähäisempää, mikäli kunnassa tarjottiin kotihoidon tuen kuntalisää. Sellaiset viisivuotiaat, joiden nuorempi sisarus oli kotihoidossa, pysyivät itsekin usein kotona. Joissakin kokeilukunnissa perhe menetti pienempien sisarusten osalta kotihoidon tuen kuntalisän, jos viisivuotias osallistui varhaiskasvatukseen.
Karvin mukaan palvelujärjestelmän rakenteissa ei tulisi olla tekijöitä, jotka estävät varhaiskasvatukseen osallistumista tai aiheuttavat perheille taloudellisia menetyksiä.