Hoitamaton uniapnea lisää yleissairauksien riskiä – voi altistaa jopa onnettomuuksille

Arviolta 120 000–200 000 suomalaisista kärsii uniapneasta, mutta edelleenkin tauti on alidiagnosoitu. Kuorsaamista esiintyy ajoittain lähes kaikilla, mutta jokaöinen äänekäs kuorsaaminen hengityskatkoksineen on riski terveydelle.

Uniapnean varhainen diagnostiikka ja hoitaminen ovat tärkeitä, koska lievä uniapnea voi edetä keskivaikeaksi tai vaikeaksi uniapneaksi. Hammaslääkärit ovat avainasemassa taudin havaitsemisessa.

Hoitamattomana uniapnea moninkertaistaa useiden yleissairauksien kuten sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatioiden riskiä. Väsymys voi myös lisätä onnettomuusriskiä esimerkiksi liikenteessä ja huonontaa elämänlaatua.

Rento kieli tukkii ilmatiet

Nukkuessa ylähengitysteitä tukevat lihakset rentoutuvat ja kieli painuu alas nielun päälle tukkien ilmatiet. Erityisesti rakenteellisesti ahtaissa hengitysteissä se voi johtaa hengitysilman virtauksen estymiseen kokonaan tai osittain.

Hengitysteitä voivat ahtauttaa ahtaan nenän ja ylähengitysteiden lisääntyneen rasvakudoksen ohella myös synnynnäiset leukojen rakenteeseen liittyvät poikkeamat, kuten leukojen kehityksellinen pienuus ja pitkäkasvoisuus, sekä hampaistossa näyttäytyvä ylähammaskaaren kapeus, ristipurenta ja suuret ylipurennat. Myös nukkuma-asennolla, sekä hormonaalisilla ja elämäntapoihin liittyvillä tekijöillä on uniapnealle altistava vaikutuksensa.

 Hoitoon hakeudutaan usein väsymyksen tai häiritsevän kuorsauksen takia.

– Hammaslääkärin rooli on merkittävä varhaisessa tautiepäilyssä, mutta hammaslääkäri ei diagnosoi sairautta. Uniapneaa epäiltäessä on syytä ohjata potilas ensin omalääkärin vastaanotolle, muistuttaa professori Riitta Pahkala.

Apneakojeesta apua

Uniapnean hoito vaatii moniammatillista yhteistyötä ja hammaslääkäri pystyy osaltaan auttamaan monia potilaita. Yhtenä lievän ja keskivaikean uniapnean hoitomuotona hammaslääkäri voi valmistuttaa potilaalle yksilöllisen suunsisäisen apneakojeen.

Kojeen toimintaperiaatteena on tuoda alaleukaa ja kielen lihaksistoa nukkuessa eteenpäin, mikä avartaa nielun ilmatilaa kielen kannan tasolla. Apneakojeen käyttäjiä tulisi seurata hammaslääkärin vastaanotolla säännöllisesti. Erityisesti pienileukaisuudesta johtuvan keskivaikean tai vaikean uniapnean hoidossa voidaan tarvittaessa edetä myös kirurgisiin, leukaa eteenpäin tuoviin leukaleikkauksiin.

Kerro oireista lääkärille

Jotta mahdollista uniapnean kehittymistä voitaisiin rakenteellisten tekijöiden osalta ennaltaehkäistä, leukasuhteiden ja purennan poikkeamiin tulisi puuttua jo kasvuiässä oikomishoidon keinoin.  Potilaiden on tärkeää kertoa oireistaan mahdollisimman varhain lääkärille tai hammaslääkäreille, jotta uniapneataudin pahentuessa vakavilta komplikaatioilta vältytään. Apua on saatavilla. 

Lähde: Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia 

Miten uniapneaa hoidetaan? Studio55.fi-lähetyksessä elokuussa 2013 vieraillut unilääketieteen asiantuntija, dosentti Henri Tuomilehto vastaa.

Lue myös:

    Uusimmat