Sosiaalinen robotti toivottaa aamulla hyvät huomenet. Sitten se muistuttaa, että on aika syödä ja ottaa lääkkeet. Päivällä robotti pitää huolen, ettei aika käy pitkäksi. Se pelaa ikäihmisen kanssa bingoa ja kertoo päivän uutisista. Robotti myös kehottaa liikkumaan ja vahtii seuralaisensa nukkumistottumuksia. Jos tulee hätä, se ottaa yhteyttä hoitajaan. Kaikki tämä voi tapahtua eläkeläisen kotona.
Monet eurooppalaiset tutkimuslaitokset ja yritykset ovat jo pitkään kehitelleet ja hiljattain myös testanneet hoivarobottia, joka auttaa käyttäjäänsä arjen askareissa. Robotti voi edesauttaa iäkkäitä asumaan omassa kodissa keskimääräistä pidempään. Suomesta projektissa on ollut mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Suomessa hoivarobotteja on testattu vanhustyössä, mutta niistä ei ole vielä tullut hoitajien korvaajia. Suomen ensimmäistä Robottiviikkoa puuhaavan Cristina Anderssonin mielestä palvelu- ja hoivarobottien kehittämiseen kannattaa silti satsata, koska ne yleistyvät erilaisista roboteista nopeimmin, kun väestö ikääntyy.
– Niiden määrä ylittää lähivuosina teollisuusrobottien määrän. Ainakin Saksassa hoivarobotteja jo käytetään vanhainkodeissa, hän kertoo.
Vantaalle ehkä automaattinen pikkubussi
Andersson uskoo robottien yleistymisen vaikuttavan merkittävästi Suomen talouteen. Roboteista voi olla hyötyä monilla eri elämänalueilla, kuten sairaanhoidossa, teollisuudessa ja liikenteessä. Suomessa on jo visioitu nykyisen autokannan korvaamista valtaosin yhteiskäyttöisillä robottiautoilla.
Vantaan kaupunki selvittää puolestaan robottiautojen hyödyntämistä joukkoliikenteessä. Eurooppalaisessa projektissa on mukana 12 kaupunkia, joista viisi saa testata automaattisia ajoneuvoja joukkoliikenteessä. Vantaalla on vuoden loppuun asti aikaa hakea mukaan.
Mahdollinen kokeilu järjestettäisiin vuonna 2015 Kehäradan avaamisen jälkeen. Reitti kulkisi Kivistön asemalta Vantaan asuntomessualueelle, ja kulkuvälineenä olisi automaattinen pikkubussi.
Moni pelkää robottien vievän ihmisiltä työt. Työ- ja elinkeinoministeriön strategiajohtaja Antti Joensuu kuitenkin uskoo, että robottien ansiosta myös syntyy työpaikkoja, koska kilpailukyky ja tuottavuus paranevat.
– Nokian matkapuhelimista jäi jälkeen kiinnostavaa osaamista, Joensuu pohtii.
Suomi ei merkittävä valmistaja
Robotteja hyödynnetään jo Suomessa monin tavoin. Jätteenkäsittely-yhtiö Lassila & Tikanojalla on esimerkiksi robotteihin perustuva kierrätysjärjestelmä, ja Uudenkaupungin autotehtaalla robotit auttavat autojen valmistuksessa. Suomella ei ole kuitenkaan merkittävää roolia robottien valmistajana, toisin kuin vaikkapa Yhdysvalloilla ja Japanilla.
Lappeenrantaan yritetään luoda robotiikka-alan yritystoimintaa Tekesin tuella. Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Heikki Handroos uskoo, että Suomen robottiosaamisen tulevaisuus on liikkuvissa työkoneissa, kuten traktoreissa ja metsäkoneissa, sekä kontinkäsittely- ja satamalaitteissa. Vaikka lääketieteen ja kuntoutuksen robotiikan merkitys kasvaa, hän uskoo hoivarobottien yleistymisen vievän ainakin 20 vuotta.
– Niiden perusongelma on kyky mukautua muuttuviin olosuhteisiin.
(MTV3 - STT)