Robotiikasta haetaan apua kasvavaan vanhustenhoidon paineeseen. Robottikokeilulla pyritään saamaan näyttöä ja kokemusta robottien hyödyntämisestä hoivakodeissa.
Attendon hoivakodeissa on käynnissä robottien testijakso, jossa Lady Lydia -niminen robotti vierailee hoivakodeissa viihdyttämässä ja aktivoimassa vanhuksia.
– Robotit eivät ole hoitajia, vaan niiden tarkoitus on aktivoida ja ilahduttaa vanhuksia, sanoo Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja.
Korkeaojan mukaan robotti pystyy esimerkiksi vetämään vanhuksille keppijumppaa, lukemaan uutisia ja sen kanssa voi jutella. Robotin ääni on melko robottimainen, mutta äänestä saa hyvin selvää. Ääntä voi myös muunnella.
Korkeaojan mukaan robottien kanssa voi keskustella niistä asioista, jotka siihen on ohjelmoitu.
– Ei niissä sellaista ohjelmaa ole, että niiden kanssa voisi keskustella astrofysiikasta. Ihan tällaista ”terve, mitä kuuluu?” -tyyppistä juttua niiden kanssa voi tehdä.
Katso videolta, miten Lady Lydia -robotti vetää jumppaa hoivakodin asukkaille!
1:26
Toistaiseksi roboteissa ei ole havaittu mitään haittapuolia. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä, eikä uusi viihdyttäjä välttämättä sovi kaikille vanhuksille.
– Useimmille robotti on vallan ilahduttava asia, mutta voi olla, että jotkut vierastavat sitä, Korkeaoja sanoo.
– Palaute on ollut lähes pelkästään myönteistä. Hoivakodin arki on melko samanlaista. Kun tulee uusi juttu ja uusi tapa tehdä asioita, niin onhan se piristävää.
Uutuus ilahduttaa
Robottien testauskiertue alkoi Helsingistä Linnanharjun hoivakodista lokakuun alussa. Projektitehtävissä toimivan ja hoivakodin johtajaksi pian palaavan Satu Remander-Hagmanin mukaan asukkaat suhtautuivat kokeiluun varsin positiivisesti.
– Robotti lähinnä viihdytti asukkaita. Moni asukas totesi, että kyllä tämän takia kannatti tulla robottia katsomaan. Tämä oli asukkaille aivan uudenlainen elämys, Remander-Hagman sanoo.
Robotti voi vetää vanhuksille esimerkiksi jumppaa.
Linnanharjussa kukaan asukkaista ei pahemmin vieroksunut robottia, vaan sitä pidettiin mukavana yllätyksenä. Myös hoitohenkilökunta suhtautui uuteen asiaan positiiviesti.
– Tuntui siltä, että hoitohenkilökunta oli enemmänkin hämmästynyt ja asukkaat haltioissaan.
Negatiivista palautetta Remander-Hagman ei ole kuullut. Hän korostaa, että sekä asukkaat että henkilökunta ymmärtävät kyseessä olevan kokeiluvaihe.
– Tässä katsotaan, että mihin robotit taipuvat, miten niitä voidaan hyödyntää ja ollaan herkkiä sille, että miten asukkaat reagoivat.
Robotiikasta helpotusta kasvavaan vanhustenhoitopaineeseen
Lauri Korkeaoja korostaa, että robotti ei tule koskaan korvaamaan hoitavaa ihmistä. Hänen mukaansa yksi merkittävä asia, johon robotti ei pysty on päätöksenteko.
– Jos potilas ei esimerkiksi halua tehdä jotain asiaa, joka on hänen terveydelleen tärkeää, robotti ei voi tulla siihen sanomaan, että näin tehdään. Kyllä siinä täytyy aina olla ihminen, Korkeaoja sanoo.
Miksi robotiikkaa sitten tarvitaan vanhustenhoidossa?
Korkeaoja korostaa, että kaikkia keinoja, jotka parantavat vanhusten elämänlaatua, tarvitaan. Taustalla vaikuttavat myös vanhusten määrän kasvu ja elinajanodotteen pidentyminen. Yhteiskunta ei hänen mukaansa selviä suurten ikäluokkien hoivapalvelujen tuottamisesta mikäli teknologista kehitystä ei hyödynnetä.
– Japani on edelläkävijä, jossa robotisaatio on jo pitkällä hoiva-alalla. Siellähän on aika lailla samanlainen ikärakennekin kuin Suomessa.
Korkeaoja uskookin, että robotit tulevat yleistymään hoitoalalla tulevaisuudessa myös Suomessa.
– Robotit ovat osa teknologista kehitystä samalla tavalla kuin vaikka digitaalinen elintoimintojen mittaaminen tai älykkäät sängyt. Onkin mielenkiintoista, että miksi juuri ne ovat se osa teknologiaa, joka herättää eniten keskustelua.