Viime vuonna erityishallintoaluetta ravisuttaneiden demokratiamielenosoitusten aalto alkoi nimenomaisesti vastustuksena paikallishallinnon suunnittelemalle luovutuslaille.
Hongkongin kertaalleen kuoppaama luovutuslaki saattaa olla vaarassa toteutua, kun Kiinan suunnittelema uusi turvallisuuslaki voi mahdollistaa tietyistä rikoksista epäiltyjen luovuttamisen Hongkongista Manner-Kiinaan.
Uutta lakia arvioi RTHK-radiokanavalle Kiina-myönteinen hongkongilaispoliitikko Tam Yiu-chung. Tam kertoi radiokanavalle, että Manner-Kiinan hallinnolla voisi olla auktoriteetti tietyissä tapauksissa.
Hän uskoo edellä mainittuihin kuuluvan muun muassa diplomatiaan liittyvät tapaukset sekä tapaukset, joissa epäillään ulkomaista vaikuttamista.
Kun häneltä kysyttiin siitä, voisiko tämä johtaa hongkongilaisten luovuttamiseen Manner-Kiinaan oikeudenkäyntiä varten, hän vastasi sen olevan mahdollista. Hän kertoi tämän olevan vaihtoehto, jos keskushallinto kokee tarpeelliseksi, ettei asiaa tulisi käsitellä hongkongilaisissa tuomioistuimissa.
Hongkongissa paikallishallinto suunnitteli viime vuonna yhtä lailla rikoksista epäiltyjen luovuttamisen mahdollistavaa lakia, mutta veti lakiesityksen pois kuukausia kestäneiden mielenosoitusten jälkeen. Suunniteltu luovutuslaki oli kipinä, joka käynnisti erityishallintoaluetta ravisuttaneen laajan liikehdinnän, kun mielenosoittajat jalkautuivat kaupungin kaduille vastustamaan lakiesitystä viikko toisensa jälkeen.
Lakiesityksen perumisen jälkeen tilanne ehti jokseenkin rauhoittua erityishallintoalueella. Tilanne on kuitenkin kiristynyt jälleen kevään ja alkukesän aikana, kun Kiinan parlamentti hyväksyi keväällä uuden turvallisuuslain.Arvostelijat pelkäävät uuden lain käytännössä lopettavan Hongkongin aseman erityishallintoalueena.
"Kiinalla toimivalta erittäin harvoissa tapauksissa"
Tamin kommentit ovat jatkoa aiemmin viikolla laista annetuille lisätiedoille. Maanantaina Kiinan Hongkongin ja Macaon asioista vastaavan toimiston apulaisjohtaja Deng Zhonghua kertoi, että Manner-Kiinalla on toimivalta joissain "erittäin harvoissa" kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa sen jälkeen, kun laki tulee voimaan.
Hongkongilaislehti South China Morning Postin mukaan Deng kertoi paikallisten viranomaisten vastaavan muista tapauksista kuin edellä mainituista turvallisuusasioista. Myös Dengin mainitsemat kansalliseen turvallisuuteen liittyvät tapaukset käsiteltäisiin hänen mukaansa Hongkongin lakien mukaisesti.
Lehden mukaan Deng mainitsi lainsäädäntöjen eroista, mutta vakuutteli niissä olevan perustavanlaatuisia yhtäläisyyksiä, kuten syyttömyysolettama.
South China Morning Postin mukaan Dengin kommentit herättivät kriitikoissa pelkoja muun muassa siitä, voitaisiinko lain avulla jahdata keskushallintoa kritisoivia henkilöitä ja jopa viedä heidät oikeuden eteen mantereen puolelle. Deng myös painotti lehden mukaan sitä, että Hongkongiin tulee perustaa Manner-Kiinan kansallisen turvallisuuden virasto. Tämä on hänen mukaansa yksiselitteinen vaatimus, joka esitettiin laista päätettäessä.
Järjestöt: Uhkaa hongkongilaisten perusoikeuksia
Kiinassa pysyvän komitean on määrä laatia suunniteltu turvallisuuslaki. South China Morning Postin mukaan laki saattaisi läpäistä komitean mahdollisesti jo tällä viikolla. Uutistoimisto AFP:n mukaan komitealla on istuntoja tällä viikolla torstaina ja perjantaina.
Keskiviikkona 86 kansalaisjärjestöä ja ihmisoikeusryhmää julkaisi yhdessä komitealle osoitetun kirjeen. Kirjeessä muun muassa Amnesty International, Human Rights Watch ja Freedom House vaativat komiteaa vetämään suunnitellun lain pois.
– Kaikki, mitä tiedämme siitä (laista) tähän mennessä, viittaa siihen, että se uhkaa hongkongilaisten perusoikeuksia ja vapauksia, kirjeessä sanottiin.
Kirjeen mukaan laki tekee rikollisiksi toimia, joita on kuvailtu ainakin tähän mennessä hyvin leväperäisesti. Myös hallinnon kritisointi voi kirjeen mukaan lukeutua näihin "rikkomuksiin".Lakia voidaan järjestöjen mukaan käyttää ihmisoikeuksiaan rauhanomaisesti puolustavia hongkongilaisia vastaan.
Erityishallintoalueella on nähty taas rauhanomaisia protesteja sen jälkeen, kun Kiina ilmoitti suunnittelevansa turvallisuuslakia. Mielenosoitukset ovat kuitenkin olleet pienempiä kuin viime vuonna. Mellakkapoliisi on puuttunut mielenilmauksiin usein pikaisesti ja perustellut toimia koronaviruksen vuoksi asetetuilla kokoontumisrajoituksilla.