Hotellit ammottavat tyhjinä – tämä on syy, miksi Suomeen ei "päästä tai tulla"

Kesä tulee, matkailu lisääntyy. Tai ainakin näin kuvittelisi. Viime aikoina keskustelua on herättänyt erityisesti Helsingin hotellien nopea lisääntyminen, joka ei ole suhteessa matkustajien määrään.

Matkailualalla on käyty läpi monia muutoksia viime vuosina. Erityisesti koronavuodet ja Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan ovat vaikuttaneet alaan vuoden 2019 jälkeen.

Varsinkin jälkimmäinen on laskenut Suomeen saapuvien turistien määrään, kun venäläisiä turisteja ei enää juurikaan ole, eikä Venäjän läpi pääse lentämään Suomeen Aasiasta.

Helsingin hotellien käyttöaste onkin huomattavasti alhaisempi, kuin muissa pohjoismaissa.

Visit Finlandin johtaja Kristiina Hietasaari arvioi Huomenta Suomessa, että kiinnostus Helsinkiä kohtaan ei ole niinkään vähentynyt, vaan Helsinki ja Suomi ovat ennemmin menettäneet niiden aiemmat kilpailuvaltit.

– Venäläisiä ei enää tule. Myös meidän osuus Aasiasta tulevista matkailijoista oli muita Pohjoismaita suurempi sijainnin takia. Molemmat on nyt menetetty, ja siitä johtuen joudumme kilpailemaan tulijoista markkinoilla, joissa meillä ei ole tällaisia etuja.

– Meillä on huomattavasti vähemmän rahaa markkinoida Suomea kuin kilpailijoillamme. Tänne on paljon huonommat yhteydet, maksaa paljon enemmän tulla, Hietasaari listaa, viitaten kilpailijoissa esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan.

Scandic hotellien maajohtaja Laura Tarkka puolestaan arvioi, että Suomeen on 37 prosenttia vähemmän lentoyhteyksiä, kuin ennen koronaa.

– Se on iso syy, miksi tänne ei päästä tai tulla. Sopeutamme toimintaa tämän mukaan ja uskon itse, että täällä on iso potentiaali ja tulevaisuus.

Onko Helsingissä käynnissä hotellibuumi?

Myös Helsingin Sanomat ihmetteli heinäkuussa Helsingin hotelien kasvavaa määrää, kun matkustajien määrät eivät nouse samassa linjassa.

Tarkka kertoo, että nykyisellä kehityslinjalla on myös vaikutuksia hotellien toimintaan. Asia ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.

– Pitää muistaa, että vuonna 2019 Helsingissä oli 10 000 hotellihuonetta ja nyt tämän vuoden lopussa niitä on 15 000, eli määrä on kasvanut 50 prosenttia.

– Kapasiteettia on tullut hirveästi lisää ja on tulossa, mutta kyllähän tämä Helsingin tilanne on vaikein – Helsinki kattaa 30 prosenttia koko Suomen hotelleista, Tarkka selittää.

Tarkka kuitenkin näkee, että hotellien määrän kasvun myötä "isoimmat investoinnit on nyt tehty".

– Me tarvitsemme nyt markkinointia ja myyntitoimenpiteitä, se on pientä siihen verrattuna, mitä maksaa muuttaa joku kiinteistö hotelliksi tai rakentaa kokonaan uusi.

Konferenssit ja tapahtumat korostuvat

Hotellien osalta matkailun voi jakaa jokseenkin kahteen. Puolet koostuu perinteisemmästä turismista, puolet bisnesmatkailusta.

– Meille esimerkiksi konferenssit ja konsertit ovat tärkeitä. Ne liikuttavat paljon ihmisiä.

– Kun kysytään, onko Helsingissä liian iso majoituskapasiteetti, niin ei ole. Kun tulee se iso konferenssi, me tarvitsemme sen koko majoituskapasiteetin. Me vain tarvitsisimme enemmän konferensseja ja tapahtumia, että määrä pysyisi tasaisena.

Aktiivista työtä matkailualan kehittämiseksi

Matkustajien määrään vaikuttaa myös muutkin tekijät, kuin turistien vähentyminen.

Visit Finlandin Hietasaaren mukaan Suomessa kotimaanmatkailu kattaa 70 prosenttia matkailun kokonaismäärästä, mikä tekee siitä matkailualan yritysten "kivijalan".

– Mutta se ei kasva samalla tavalla. Totta kai koronavuosina [se kasvoi], kun muualle ei päästy.

Kaiken keskiössä on siis ulkomaalaisten tavoittelu ja saaminen Suomeen. Tämän eteen tehdäänkin aktiivista markkinointityötä ja Suomen maakuvaa pyritäään kasvattamaan maailmalla.

Yhtenä toimenpiteenä on ollut tuoda vuosittain satoja toimittajia ja vaikuttajia Suomeen. Tätä Hietasaari kuvaa "äärimmäisen tärkeäksi toimenpiteeksi".

Markkinointiin liittyy kuitenkin laajoja haasteita. Ulkomaalaisten näkökulmasta Pohjoismaat näyttäytyvät suhteellisen samanlaisina: Suomessa päätarjonta nojautuu muun muassa puhtaaseen ja kauniiseen luontoon sekä turvalliseen ja toimivaan ympäristöön.

Tämän vuoksi Suomella ei ole Hietasaaren mukaan selkeitä valttikortteja.

– Erot löytyvät, kun tänne tullaan. Saamme paljon palautetta siitä, että Suomi on aidompi, suomalaiset ovat ystävällisiä ja vieraanvaraisempia. Eli monia tällaisia asioita, joita on vaikea tuoda markkinoinnilla esiin.

Nykyään Suomeen tulee eniten turisteja Hietasaaren mukaan Saksasta, Ruotsista ja Yhdysvalloista. Erityisesti Yhdysvaltojen osuus tilastoissa on kasvanut koronavuosien jälkeen. Myös muualta Euroopasta matkustetaan Suomeen hyvin.

Lue myös:

    Uusimmat