Helsingin hovioikeus antaa tänään tuomion Raaseporissa kolme vuotta sitten sattuneesta tuhoisasta tasoristeysturmasta.
Onnettomuus tapahtui lokakuussa 2017 Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä, kun Puolustusvoimien kuorma-auto ja VR:n taajamajuna törmäsivät.
Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui.
Aiemmin Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi kuorma-autoa ajaneen varusmiehen syytteet kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta.
Syyttäjä valitti hovioikeuteen.
Lue myös: Kolme kuoli Raaseporin tasoristeysturmassa: Olisiko varusmieskuljettajan pitänyt toimia varovaisemmin, vaikka häntä ei ollut siihen koulutettu? "Mahdottomuuksia ei voi vaatia"
Syyttäjä: Kuljettajan olisi pitänyt pyytää apua
Syyttäjän mukaan kuljettajan olisi pitänyt ymmärtää, että kuorma-auton ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa.
Siksi kuljettajan olisi syyttäjän mukaan pitänyt pyytää jotakuta toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa, tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä.
Syyttäjän mukaan yleisen edun kannalta on tärkeää, että hovioikeus ottaa kantaa siihen, mitä tarkoittaa tieliikennelain tienkäyttäjältä edellyttämä erityinen varovaisuus tasoristeyksessä.
Tieliikennelaissa sanotaan, että rautatien tai raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu tulossa.
Syyttäjä ei ottanut hovioikeudessa kantaa rangaistusvaatimukseen, vaan jätti sen oikeuden arvioitavaksi.
Samaten syyttäjä jätti oikeuden ratkaistavaksi sen, onko asiassa lieventäviä asianhaaroja tai perusteita syytetyn tuomitsematta jättämiseen.
Puolustus: Tapaturmasta ei kuulu rangaista
Kuljettajan puolustus vaatii, että käräjäoikeuden tuomio jätetään voimaan.
Käräjäoikeus katsoi, että tapahtumissa oli kyse ennemminkin tapaturmasta kuin huolimattomuudesta.
Käräjäoikeudenkin mukaan onnettomuus olisi voitu välttää, jos joku olisi seisonut risteyksen vieressä ja antanut merkin kuljettajalle.
Oikeus kiinnitti huomiota siihen, ettei varusmieskuljettajia ollut tällaiseen ohjeistettu.
Oikeuden mukaan olisikin ollut kohtuutonta odottaa, että kuljettaja olisi tajunnut, miten vaarallinen tasoristeys on ja että hän olisi siksi pyytänyt toista ihmistä tähystämään.
Käräjäoikeus kiinnitti huomiota myös siihen, että Puolustusvoimissa tasoristeystä käytettiin säännöllisesti eikä sitä pidetty sillä tavalla varallisena, että siitä olisi varoitettu.
Puolustuksen mukaan kyse ei ollut tuottamuksellisesta teosta, vaan tapaturmasta, josta ei kuulu rangaista.
Otkes: Risteys oli erityisen vaarallinen
Asiassa on riidatonta, että turmaristeys oli todettu vaaralliseksi.
Turman jälkeen Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) totesi raportissaan, että tasoristeys oli jopa erityisen vaarallinen radan ja tien kulman sekä varoituslaitteiden puuttumisen vuoksi.
Lisäksi kuorma-auton ohjaamosta oli vaikea nähdä takaviistosta lähestyvää junaa. Risteys poistettiin käytöstä pian onnettomuuden jälkeen.
Myös ajo-olosuhteet olivat tapahtuma-aikaan haasteelliset. Onnettomuus sattui aamuhämärässä, ja satoi räntää.
Alun perin kihlakunnansyyttäjä päätti syyskuussa 2018, ettei onnettomuudesta nosteta mitään syytteitä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe kuitenkin pyörsi päätöksen puolta vuotta myöhemmin, koska hänen mukaansa kuljettajan olisi pitänyt toimia varovaisemmin.