Kolme varusmiestä kuoli, kun taajamajuna törmäsi Puolustusvoimien kuorma-autoon. Syyttäjä haluaa hovioikeuden selvittävän, olisiko varusmieskuljettajan pitänyt toimia varovaisemmin.
Helsingin hovioikeudessa alkaa tänään Raaseporissa kolme vuotta sitten sattuneen tasoristeysturman käsittely.
Turma tapahtui Skogbyn vartioimattomassa tasoristeyksessä lokakuussa 2017. Onnettomuudessa Puolustusvoimien kuorma-auto ja VR:n taajamajuna törmäsivät. Kolme varusmiestä kuoli ja viisi loukkaantui, mukaan lukien kuorma-autoa ajanut varusmies.
Kuljettajaa syytettiin käräjäoikeudessa kolmesta kuolemantuottamuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja palvelusrikoksesta. Syyttäjä vaati miehelle alkuun tuntuvaa sakkorangaistusta tai ehdollista vankeutta, mutta ilmoitti kesken oikeudenkäynnin luopuvansa rangaistusvaatimuksesta. Syyttäjä perusteli päätöstään sillä, että syytetty loukkaantui itsekin kolarissa ja joutui julkiseen ryöpytykseen.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus päätyi hylkäämään kaikki syytteet vuosi sitten antamassaan tuomiossa. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe valitti käräjäoikeuden ratkaisusta Helsingin hovioikeuteen.
Lue myös: "Varusmies ottaa täysin yksin kaikki syyt niskaansa, Puolustusvoimat ei millään lailla puolusta" – Varusmiesliitto pelkää Raasepori-piinan syövän puolustustahtoa
Syyttäjä: Kuljettajan olisi pitänyt pyytää muilta apua
Syyttäjän mukaan yleisen edun kannalta on tärkeää, että hovioikeus ottaa kantaa siihen, mitä tarkoittaa tieliikennelain tienkäyttäjältä edellyttämä erityinen varovaisuus tasoristeyksessä. Tieliikennelaissa sanotaan, että rautatien tai raitiotien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tai muu rautatiekiskoilla kulkeva laite taikka raitiovaunu tulossa.
Syyttäjän mukaan kuljettajan olisi pitänyt ymmärtää, että kuorma-auton ohjaamosta ei pysty näkemään oikealta mahdollisesti lähestyvää junaa. Kuljettajan olisi pitänyt pyytää jotain toista ohjaamossa olevaa katsomaan, ettei juna ole tulossa, tai menemään ulos ohjaamaan ylitystä, syyttäjä sanoo.
Lisäksi syyttäjä haluaa hovioikeuden arvioivan sitä, eroavatko varusmiesten velvoitteet tienkäyttäjinä muiden tienkäyttäjien velvoitteista. Syyttäjän mukaan myös Puolustusvoimien liikenneturvallisuusmääräyksissä korostetaan erityistä varovaisuutta.
Surmansa saaneet varusmiehet istuivat törmäyshetkellä auton lavalla turvakehikossa olevissa istuimissa. He eivät käyttäneet turvavöitä.
– (Varusmiehet) joutuivat palvelusvelvollisuutensa takia istumaan (kuorma-auton) lavalla olosuhteissa, joissa he olivat tosiasiassa täysin suojattomia vähänkin vakavamman onnettomuuden sattuessa, syyttäjä sanoo valituksessaan hovioikeudelle.
Syyttäjä ei ota valituksessaan kantaa rangaistusvaatimukseen, vaan jättää sen hovioikeuden arvioitavaksi. Samaten syyttäjä jättää oikeuden ratkaistavaksi sen, onko asiassa lieventäviä asianhaaroja tai perusteita syytetyn tuomitsematta jättämiseen.
Alun perin kihlakunnansyyttäjä päätti syyskuussa 2018, ettei onnettomuudesta nosteta mitään syytteitä. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappe kuitenkin pyörsi päätöksen puolta vuotta myöhemmin, koska hänen mukaansa kuljettajan olisi pitänyt toimia varovaisemmin.
Lue lisää: MTV seuraa Raaseporin tasoristeysturman oikeudenkäyntiä: Veturinkuljettaja yritti varoittaa varusmiehiä viheltämällä pilliin – "Tein hätäjarrutuksen, mutta eihän se siinä vaiheessa enää mitään auta"
Puolustus: Kukaan muukaan ei ollut tajunnut risteyksen vaarallisuutta
Kuljettajan puolustus vaatii, että käräjäoikeuden tuomio jätetään voimaan. Käräjäoikeus katsoi, että tapahtumissa oli kyse ennemminkin tapaturmasta kuin huolimattomuudesta. Risteys oli todettu vaaralliseksi, ja lisäksi ajo-olosuhteet olivat haasteelliset. Onnettomuus sattui aamuhämärässä, ja satoi räntää.
Käräjäoikeuskin katsoi, että onnettomuus olisi voitu välttää, jos joku olisi seisonut risteyksen vieressä ja antanut merkin kuljettajalle. Käräjäoikeuden mukaan olisi kuitenkin ollut kohtuutonta odottaa, että kuljettaja olisi tajunnut, miten vaarallinen tasoristeys on ja että hän olisi siksi pyytänyt toista ihmistä tähystämään.
Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että Puolustusvoimissa tasoristeystä ei pidetty sillä tavalla varallisena, että siitä olisi varoitettu. Varusmieskuljettajia ei myöskään ollut ohjeistettu siitä, että jonkun pitää seisoa auton ulkopuolella varmistamassa, ettei junaa tule. Tasoristeystä käytettiin säännöllisesti.
Vastauksessaan miehen puolustus vetoaa muun muassa siihen, ettei Puolustusvoimat tai Liikennevirasto ollut varoittanut siitä, ettei risteyksen ylittäminen ollut turvallista ilman apukuskia.
– Kukaan muukaan ei ennen onnettomuuden tapahtumista ollut havainnut, kuinka vaarallinen paikka kyseinen tasoristeys tosiasiallisesti oli ja millaisia erityistoimenpiteitä tasoristeyksen turvallinen ylittäminen maastokuorma-autolla (tai yhtä lailla siviilikuorma-autolla) olisi edellyttänyt, puolustuksen vastauksessa hovioikeudelle sanotaan.