Suomalaiset ruokatuntijat suunnittelevat suomalaisten herkkujen nostamista maailmankartalle, kertoo Helsingin Sanomat.
Parman kinkku ja feta ovat EU:n nimisuojajärjestelmässä, mikä tarkoittaa, ettei muualla tuotettuja tuotteita saa myydä samalla nimellä. Maa- ja metsätalousministeriö miettii nyt, miten suomalaisille tuotteille saisi samanlaisen suojan.
Helsingin Sanomien mukaan nimisuoja halutaan muun muassa saunapalvikinkulle, suomalaiselle mustikalle ja suomalaiselle kauralle. Viili ja leipäjuusto ovat myös pohdintalistalla.
EU:ssa on myönnetty yhteensä 1300 nimisuojaa, eniten niitä on Italiassa ja Ranskassa. Suomessa nimisuojaa nauttivat esimerkiksi karjalanpiirakka ja kalakukko.
Nimisuojauksella on kulttuurisen merkityksen ohella suuri taloudellinen merkitys, sillä nimisuojatut tuotteet ovat yleensä hinnaltaan kaksin- tai kolminkertaisia verrattuna vastaaviin tavallisiin tuotteisiin.
Helsingin Sanomien haastatteleman Finpron elintarviketoimialan johtajan Esa Wrangin mukaan esimerkiksi ilman Parman kinkun vahvaa brändiä ja nimisuojaa sen hinta tuskin olisi nykyisen kaltainen – tällä hetkellä sen kilohinta Suomessa on noin 40 euroa.
Finpro lanseerasi viime vuonna elitarvikkeiden vientiohjelman, jolla tavoitellaan Suomen ruokaviennin kaksinkertaistamista kolmeen miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Yhtenä syynä on Venäjän elintarvikkeille asettama tuontikielto, minkä vuoksi vientimarkkinoita tulee laajentaa myös muualle.
Kaura on yksi tuotteista, jolla uskotaan olevan vientipotentiaalia sen vaaleuden ja koneellisen kuivausmenetelmän vuoksi.
– Aasiassa kaura on superfoodin asemassa, vähän kuin meille tuodaan Aasiasta gojimarjoja, kertoo Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Miska Kuusela Helsingin Sanomille.