Suomalaisfirman vegaaniselle juustolle jouduttiin keksimään uusi nimi Ruokaviraston linjauksen vuoksi.
Suomalainen kaurameijeri Mö toi markkinoille uuden kaurajuomaan valmistetun vegaanisen juuston. Yritys kertoo tiedotteessaan, että alun perin tätä vuustoa (= vegaanista juustoa) myytiin tuotenimellä Mö Kreikkalainen ja se pääsi myyntiin myös kansainvälisille markkinoille.
Onko tuotenimi harhaanjohtava?
Nyt kuitenkin vientituote on kohdannut ison haasteen: Ruokaviraston virallisen linjauksen mukaan tuotenimi on muutettava. Viraston mukaan tuotenimi antaa kuluttajien ymmärtää, että kyseessä olisi Kreikassa valmistettu tuote. Mön toimitusjohtaja Annamari Jukkola toteaa tiedotteessa yrityksen olevan ruokaviranomaisen kanssa eri mieltä siitä, että tuotenimi harhauttaisi.
– Tuote on nimetty juurikin välttäen maidolle varattua nimeä "juusto" tai nimisuojattua termiä ‘feta’. Tuotteemme muistuttaa maultaan ja käyttöominaisuuksiltaan erittäin paljon aitoa fetajuustoa. Mielestämme nykyinen nimi kertoo kuluttajille selkeämmin, minkä tuotteen vegaaninen vaihtoehto vuustomme on, Jukkola sanoo.
Möltä muistutetaan, että nimikiistoja kasvipohjaisiin tuotteisiin liittyen on ollut aiemminkin. Esimerkiksi Vuonna 2020 EU linjasi, että kasvipohjaisia hampurilaisia voi kutsua hampurilaisiksi, mutta samanaikaisesti se linjasi jugurtti-tuotenimet hyväksyttävän vain maitopohjaisilla tuotteilla. Suomessa hampurilaiskohuun joutui Pouttu, joka joutui muuttamaan kasvipohjaisten tuotteidensa nimiä.
Katso video: Lihakorvikkeiden nimet EU:n kynsissä vuonna 2020. Artikkeli jatkuu videon alla.
2:03
EU:ssa äänestettiin vuonna 2020, saako soijanakkia kutsua nakiksi.
Mö on pieni startup-yritys, joka teki miljoonainvestoinnin viranomaisten hampaisiin joutuneen yhden tuotteen tuotantoon, brändäykseen ja markkinointiin.
–Tuntuu hullulta, että suomalainen viranomainen heittää kapuloita rattaisiin, varsinkin kun aidosti uutta innovaatiota on heti lähdetty viemään konttikaupalla maailmalle. Suomella on iso mahdollisuus olla vegaanisten ja kasvipohjaisten kuluttajatuotteiden edelläkävijä. Olisi hienoa saada koko systeemi tukemaan tätä tulevaisuuden vientimarkkinaa, Mön Jukkola jatkaa tiedotteessa.
Amerikan pekonia, ranskalaisia pastilleja, mutta ei kreikkalaista vuustoa?
Jukkola muistuttaa, että Suomessa on jo paljon vastaavia tuotteita, joiden nimet viittaavat muihin maihin. Hän nostaa esimerkiksi HK:n Amerikan pekonin, Fazerin ranskalaiset pastillit sekä Valion kokonaisen kreikkalaisen tuoteperheen, joka koostuu maitoperäisistä jugurttituotteista.
– Yhtäkään näistä tuotteista ei valmisteta tuotenimessä mainitussa maassa.
Viranomaiset tarjosivat Mö Kreikkalainen -tuotteelle vaihtoehtoiseksi tuotenimeksi Mö Greek -nimeä. Mön mukaan tätä muotoa käyttää SOK:n omistama Rainbow-brändi oman Ruotsissa valmistettavan vuustotuotteensa kanssa. Mön tuotteet valmistetaan Lohtajalla, eikä yritys haluaisi käyttää sananmuunnoksia. Yrityksen mukaan englanninkielisen nimen käyttö Suomessa ei tunnu yhtään vähemmän harhaanjohtavalta.
– Olemme ylpeästi ainoa kauravuustoja tarjoava suomalainen yritys. Teemme kuitenkin kaiken sääntöjen mukaan, joten pian kaupan hyllyiltä löytyy vuustomme eri nimellä – emme vielä ole päättäneet uudesta nimestä, Jukkola päättää.
Vegaanisia juustoja eli vuustoja on myynnissä myös muilla valmistajilla. Esimerkiksi Porlammin valmistaa kasvirasvapohjaisia vuustoja.
Näin Ruokavirasto linjaa tuotenimistä
Ruokaviraston elintarviketieto-oppaassa kerrotaan, että maitotuotteilla tarkoitetaan yksinomaan maidosta saatuja tuotteita, esimerkiksi kermaa, voita, juustoa ja jogurttia, joissa mitään maidon ainesosaa ei ole korvattu joko kokonaan tai osittain esimerkiksi kasvirasvalla. Siksi esimerkiksi vegaanisia juustoja ei saa kutsua juustoiksi tai edes juustonkaltaisiksi tuotteiksi.
Poikkeuksena ovat tietyt komission päätöksellä EU-jäsenmaittain sallitut sellaiset tuotenimet, joiden tarkka luonne tunnetaan perinteisen käytön vuoksi. Tällaiset suomenkieliset tuotteet ovat kaakaovoi, maapähkinävoi, voileipäkeksi, voitatti ja voileipäkakku. Myös ruotsinkielinen ilmaisu ”kokosmjölk” on sallittu, joten kookosmaito on hyväksyttävä termi.
Oppaassa kerrotaan myös, että erilaiset ilmaisut, kuten esimerkiksi ”maidon tapaan käytettävä soijajuoma” tai ”kaurapohjainen kasvisvalmiste - vaihtoehto jogurtille” ovat sallittuja.
Lisäksi oppaassa linjataan myös Suomessa valmistetun kreikkalaisen jogurtin nimeämistä. Ruokaviraston mukaan kreikkalainen jogurtti katsotaan maitotuotteeksi, joka koostumukseltaan ja maultaan muistuttaa kyseisessä maassa yleisesti valmistettua ja nautittua jogurttia. Jogurtin valmistukseen on käytetty mikrobiviljelmää, hapatetta, joka antaa kyseisen maan jogurtille ominaisen luonteen.
Lue myös: Samassa paistoöljyssä voivat kypsyä kasvispohjaiset tuotteet ja kananugetit – näin Hesburgerin, McDonald’sin ja Burger Kingin vegetuotteet oikeasti valmistetaan
Lähde: Mö