Kännyköiden ja tietokoneiden kierrätys ontuu Suomessa pahasti. Vain 30 prosenttia kännyköistä ja tietokoneista kierrätetään virallisen kierrätysjärjestelmän kautta.
Suurin syy suomalaisten matalaan kierrätysintoon on huoli tietoturvasta. Vanhat kännykät ja tietokoneet lojuvat nurkissa, koska arkaluontoisen tiedon pelätään joutuvan vääriin käsiin, jos laitteet toimitetaan kierrätyspisteisiin.
Kierrätyksestä vastuussa oleva tuottajayhteisö on selvittänyt syitä laimeaan kierrätysintoon.
Vanhat kännykät ja tietokoneet jäävät usein pöytälaatikkoon, vaikka oikea osoite olisi kierrätys.
Laitteet jäävät kirjoituspöydän laatikkoon
– Yksi näkemys meillä on se, että kansalaisten huoli tietoturvasta on syy, minkä takia laitteet jäävät kirjahyllyyn ja kirjoituspöydän laatikkoon, arvioi Elker Oy:n toimitusjohtaja Sakari Hietala.
Kierrätysintoa yritetään parantaa tänään avatulla Seiffi-palvelulla, jonka avulla datalaitteet voi kierrättää niin, ettei tietoturva vaarannu. Ensin käydään nettipalvelussa maksamassa kuljetusmaksu, joka on yhdeltä tai kahdelta laitteelta vajaat viisi euroa.
Kolmesta tai useammasta laitteesta joutuu maksamaan yhdeksän euroa. Sitten kierrätettävät laitteet viedään postiin tai postin pakettiautomaattiin, josta ne toimitetaan Helsinkiin käsiteltäviksi.
Läppäreiden sisältämät tiedot tuhotaan ylikirjaamalla. Prosenttiluku kertoo, paljonko datasta on jo tuhottu.
Tiedot tuhotaan ylikirjaamalla
Laitteet päätyvät Kivikossa sijaitsevaan turvatilaan, jossa niiden sisältämät tiedot tuhotaan.
– Kaikki laitteiden sisällä oleva data tuhotaan. Ylikirjaus tehdään ohjelmallisesti eli kirjoitetaan päälle ykkösiä tai nollia. Jos tämä ei onnistu, silloin laitteet fyysisesti tuhotaan eli murskataan aivan pieniksi paloiksi, kuvailee Kuusakoski Oy:n kehityspäällikkö Jaakko Savolainen.
Omien laitteidensa matkaa voi seurata tietokoneelta ja sähköpostiin tupsahtaa todistus, kun laitteen sisältämät tiedot on tuhottu.
Tämän tietokoneen sisältämät tiedot on kokonaan tuhottu.
Leka ja keittiöveitsi käytössä
Kyselyn mukaan suomalaiset käyttävät nykyään moninaisia keinoja vanhojen kännyköiden ja tietokoneiden muistin tuhoamiseen. Esimerkiksi leka ja keittiöveitsi ovat olleet työvälineinä.
– Tämäntyyppisiä vastauksia on kuluttajilta saatu, kun on kysytty, minkälaisia keinoja käyttävät, jottei laitteisiin sitä dataa jää. Jos minulla olisi enemmän tukkaa, se nousisi pystyyn. Siellä on aika mielikuvituksellisia keinoja käytetty, kauhistelee Hietala.
Nyt toivotaankin, että kuluttajat turvautuisivat mieluummin kierrätyspalveluun kuin lekaan.
Tietokoneet ja kännykät pystytään kierrättämään tehokkaasti. Ne sisältävät esimerkiksi muoveja ja useita eri metalleja.
Kierrätystavoitteet vaikea saavuttaa
Datalaitteiden kierrätysintoa pitäisi kasvattaa nopeasti, koska EU on asettanut tiukat tavoitteet.
– Vuonna 2019 keräysasteen pitäisi olla 65 prosenttia suhteessa markkinoille saatettuihin laitteisiin. Voi olla, että kännyköiden ja tietokoneiden osalta tavoite on vaikea saavuttaa, mutta toivottavasti ainakin pystytään vauhdittamaan kierrätystä, sanoo Hietala.
Tietokoneet ja kännykät pystytään kierrättämään tehokkaasti.
– Meidän kierrätysprosessissa pitkälti yli 90 prosenttia päätyy erilaisiin kierrätystarkoituksiin, vakuuttaa Savolainen.
Kännyköistä ja tietokoneista saadaan talteen esimerkiksi muovia ja erilaisia metalleja kuten kuparia, rautaa kultaa ja hopeaa. Ne päätyvät uusien tuotteiden raaka-aineiksi.