Meillä Suomessa merenrantoja roskataan tupakantumpein: "Joillekin voi tulla yllätyksenä, että tupakan suodattimet luokitellaan muoviksi"

Kaikista Suomen rantaroskista lähes 63 prosenttia on tupakantumppeja, joita löytyi seurantasiivouksissa tuhannelta neliökilometriltä yli 35 000 kappaletta.

Hieman yli 15 prosenttia kerättiin niin sanottua tunnistamatonta muovia, joka on siis ollut ympäristössä niin kauan, ettei sen alkuperäistä käyttötarkoitusta pysty enää tunnistamaan.

Alle kolme prosenttia rantajätteistä oli erilaisia eväspakkauksia ja pikareita. Kaikesta kerätystä rantaroskasta yhteensä noin 80 prosenttia oli muovia.

– Rannoilla tunnutaan tupakoivan paljon, ja joillekin voi tulla yllätyksenä, että tupakan suodattimet luokitellaan muoviksi. Tumpit eivät siis maadu, ympäristöministeriön Päästöt ja ympäristöriskit -yksikön lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi toteaa selvityksen saldosta.

Hän lisää, että tupakoitsijat saattavat arastella tumppien laittamista sekajätteelle tarkoitettuihin roskakoreihin tulipaloriskin vuoksi. Näin ei hänen mukaansa pitäisi olla, vaan tumppien asianmukaisesta hävityksestä tulisi huolehtia laittamalla tumppi joko tuhkakuppiin tai palamattomana roskakoriin.

Muovien käyttö tiukentuu

Ympäristöministeriön tilaamassa selvityksessä esitetään vaihtoehtoja siitä, miten EU:n kesällä 2012 voimaan tulevan ja kertakäyttömuovien kulutusta rajoittavan direktiivin voisi toteuttaa Suomessa. Selvityksen ovat laatineet Ekoleima Ay, Enlawin Oy ja Pidä Saaristo Siistinä.

Direktiivillä on tarkoitus puuttua EU:n rannoilta eniten löytyviin kertakäyttöisiin muovituotteisiin, kuten ilmapalloihin ja terveyssiteisiin sekä kadonneisiin ja hylättyihin muovia sisältäviin kalastusvälineisiin.

Suomen rannoilta löytyneet roskat poikkeavat kuitenkin muiden EU-maiden rantojen roskista.

"Kieltojen noudattamista varten on oltava riittävä viranomaisvalvonta"

Toimeenpanoaikana eri toimijat pystyvät varautumaan direktiivin voimaan tuloon, mutta Haavanlammin mukaan kaksi vuotta on lyhyt aika.

– Lakihan voi kieltää jonkin asian nopeasti, mutta kieltojen noudattamista varten on oltava riittävä viranomaisvalvonta. Täytyy myös olla aikaa innovaatioille, jotka korvaavat aiempia muovituotteita, Haavanlammi sanoo.

Hän muistuttaa, ettei lain voimaantuloa tarvitse odottaa, vaan moni suomalainen haluaa toimia jo ympäristöystävällisesti – eivät kuitenkaan kaikki.

Laki koskettaa viimeisintäkin hännänhuippua kierrätysasioissa ja on siksi tärkeä.

Tupakkayhtiöt joutuvat siivoustalkoisiin

Osassa EU-direktiivin vaatimuksista on liikkumavaraa. Esimerkiksi muovimukien ja ruokapakkausten kulutuksen vähentämisessä keinoja voi miettiä kansallisesti sopiviksi.

Direktiivin myötä on tulossa laajennettu tuottajavastuu, joka tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä.

Kertakäyttömuoveja koskevassa direktiivissä tuottajavastuuta on laajennettu vielä niin, että tuottajien on osallistuttava myös roskaantuneiden alueiden siivoamisen ja siihen liittyvän valistuksen kustannuksiin.

"Roskaajan pitäisi olla vastuussa"

Yrittäjä-konsultti Raimo Lilja Ekoleimasta pitää tätä vaatimusta osittain hankalana.

– Nyt tupakkayhtiöt joutuvat ensi kädessä vastuuseen tumppien siivouksesta, kun roskaajan pitäisi olla vastuussa, hän sanoo.

Lilja on ollut miettimässä mallia, jossa tuottajat muodostaisivat yhteisön neuvottelemaan rahoittamastaan siivoustavasta.

– Tuottajat voisivat esimerkiksi kilpailuttaa kolmannen sektorin toimijoita, jotka antaisivat ehdotuksensa siivoustempauksista. Tällöin periaate olisi laissa ja toteutus olisi pragmaattinen, Lilja sanoo.

Enemmän esimerkkejä direktiivin käyttöönottoon liittyen sisältää ympäristöministeriön julkaisu "Kertakäyttömuovituotteita koskevan direktiivin toimeenpanon vaihtoehtojen tarkastelu" (2019).

Globaalista paikalliseksi puheenaiheeksi

Rantojen ja merien roskaaminen on noussut viime aikoina globaaliksi puheenaiheeksi. Sosiaalisessa mediassakin on jaettu kuvia muoviroskiin takertuneista linnuista, valaan vatsaan kertyneestä muoviroskamäärästä tai muovista vanupuikkoa kantavasta merihevosesta.

 Aasian maat ovat alkaneet rajoittaa muovijätteen tuontia länsimaista, joten ratkaisuja täytyy hakea nyt läheltä.

Suomessa merien roskaantumista on selvitetty järjestelmällisesti vuodesta 2012 lähtien.

Käyttöön on otettu myös rantaroskien seurantamenetelmä, jonka puitteissa rannat siivotaan ja roskat lasketaan kappaleittain. Siivoukset suoritetaan kolme kertaa vuodessa samalla rannalla ja täysin samalla aluerajauksella.

Seurantarantoja Suomessa on tällä hetkellä kolmetoista, joista pohjoisin on Kalajoella ja itäisin Kotkassa.

Monissa taloyhtiöissä ei ole kierrätyslaatikoita muoville

Kuluttajamuovia alettiin kerätä vuonna 2016. Tämä tarkoitti automarkettien parkkialueille ilmaantuneita laatikoita, joihin viitseliäs kuluttaja voi kantaa kotoaan kertyneen muovin. Kaatopaikoille ei muovia ole Suomessa saanut käytännössä viedä vuoden 2016 jälkeen.

Monissa taloyhtiöissä kierrätyslaatikoita muoville ei ole, mutta Raimo Liljan mukaan niitä on suunnitteilla jatkossa ainakin kerrostaloyhtiöihin.

PVC-muovi kuuluu sekajätteeseen

Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtaja Vesa Kärhän mukaan Suomessa kaikista muoveista 80 prosenttia on kestomuoveja. Niiden kierrätettävyys kehittyy jatkuvasti. Loput 20 prosenttia muovista on kertamuoveja.

– Biohajoavat muovit ja monet uutuudet pitäisi oikeasti testata hyötykäytön kantilta ennen niiden markkinoille laskua, Kärhä muistuttaa.

Kuluttajamuovista kierrätykseen päätyy vasta vajaa kolmasosa, kun kaksi kolmannesta poltetaan energiakäyttöön. EU-lainsäädännön mukaan vuonna 2025 jo puolet muovipakkauksista on kierrätettävä.

Kaikille muoveille ei ole jalostajia

Kaikki kuluttajien Suomessa keräämät muovipakkaukset käsitellään Fortumin Riihimäen muovijalostamolla, ja niistä valmistetaan raaka-ainetta kotimaan teollisuuden käyttöön. Kierrätysmuovista valmistetaan muun muassa ämpäreitä, siivousvälineitä, kasseja, pulloja ja putkia.

Kaikille muoveille ei ole Suomessa jalostajia tai riittävästi kapasiteettia. Haastavana tunnetaan esimerkiksi polyvinyylikloridia eli pvc-muovi ja mustat muovit, kuten asuntomuuttojen yhteydessä käytetyt isot jätesäkit sekä mustat einesruokalaatikot.