Huomenta Suomen uutiskoirasta tuli jättihitti – Sini saa herkkuja ja pääsee suosikkijulkkisten syliin

Borderterrieri Sini on jo viikon ajan viihdyttänyt vieraita Huomenta Suomen aamuohjelmassa. Työpaikalleen Helsingin Akateemiseen kirjakauppaan Sini matkaa arkiaamuisin meteorologi Pekka Poudan kanssa.

Hyvin on mennyt, sanoo Pouta.

– Sini on ollut joka aamu innokkaampi ja innokkaampi. Se herää nykyään ilman mitään kehotusta ja asettuu ovelle vinkumaan, että milloin lähdetään, Pouta kertoo.

Perjantaina Sini sai istuskella Haloo Helsingin Ellin sylissä.

Koiran työinnon takia perhettä jännittääkin nyt, kuinka ensimmäinen vapaa-aamu sujuu.

– Jos se herää liian aikaisin, sitten käsketään, että "Sini, nukkumaan". Voi vaatia useamman kehotuksen, mutta kyllä se lopulta tottelee ja tajuaa, että nyt pitää nukkua.

Koirien tavoin myös Sini on fiksu ja tajuaa, että välillä saa huilia ilman aikatauluja.

– Se tietää viikonpäivät ja tietää, että on sellaisia aamuja, jolloin mennään töihin ja sitten on aamuja jolloin ei mennä vaan nukutaan.

Sini rentouttaa tunnelman

Huomenta Suomessa Sini on pidetty tiimin jäsen. Yksi toimittajista kärjistää koiran roolin sanomalla, että haastateltavat seuraavat enemmän Sinin tekemisiä kuin sitä, mitä sanovat. Se tekee tunnelmasta rennompaa.

Vaikka Sinikin on pestiinsä kovin ihastunut, näkyvät ensimmäisen viikon varhaisaamut muhkeina päiväunina. Myös Poudalla on ollut totuttelemista heräämisiin pikkutunneilla.

– On ollut kivaa ja yllättävän vähillä vaurioilla on selvitty. Okei, väsyttää ihan sikana illalla, mutta Sinin kanssa olemme ottaneet päiväunet siinä 11-12 aikoihin. Itse nukun suunnilleen tunnin, Sinillä päiväunet ovat venähtäneet neljäksi tunniksi.

Myös illalla unet maittavat.

– Nukkumaan mennään 20-21, Sini jopa vähän aikaisemmin – iltariehunnan jälkeen.

Katso Instagramista video Sinin ensimmäisestä työpäivästä.

Kolmivuotias turkulaistyttö

Suomen ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan uutiskoiran, Sinin, televisiokärriääri johtuu sen isännän, meteorologi Pekka Poudan, tuoreesta pestistä uudistuneen Huomenta Suomi -ohjelman aamuissa. 

Sini on kuulunut Poudan perheeseen kolmen vuoden ajan.

– Sini on syntynyt 13.11. eli reilut kolme vuotta sitten. Se on turkulaistyttö, tai Paattisilta sieltä läheltä eli Dog Agnesin kasvattamon tyttöjä, Pouta kertoo lemmikistään. 

Poudan mukaan koira on periaatteessa karkeakarvainen, mutta siloturkkinen ja "aika pehmeäluotoinen", vaikka rotu, borderterrieri, on suunniteltu kettujen kaivamiseen koloista.

– Tämä on aika luupää. Tällä on karkea karva ja kaulassa nahkapanssari, josta voi purra eikä tunnu missään.

Määrääviä luonteenpiirteitä ovat jääräpäisyys – ja persous ruualle.

– Voi kuvitella, että jos se menisi vaikka pimeään koloon, josta kuuluu ketun puhina, siinä ei välttämättä aina järki päätä pakota. Vastakohtana rohkeudelle – tai lisäominaisuutena – on se, että se tottelee silloin kun haluaa. Ja se, minkä takia se haluaa, on ahneus. Sini on hyvin ruuan perään.

Koira ja isäntä joululevolla.

Vieraat lellivät Sinia – maltilla

Mutta miltä sitten näyttää herkkusuu-Sinin tulevaisuus Huomenta Suomen aamuvieraiden lellittävänä? Ei liian lihavalta, vakuuttaa Pouta.  

– Pöydiltä ei saa ruokaa ottaa, ja siellä on kuitenkin koiranherkuja, joita voi tarjota. Ne pysyvät jollain tavalla laskuissa.

– Aamun aikana se saa noin reilun oman aamiaisensa verran, mikä kattaa yli puolet sen päivän ateriasta. Sitä se siinä alkaa popsia ja lopettaa yhdeksän maissa.

Poudalta on kysytty, kuinka hän uskaltaa tuoda suoraan lähetykseen arvaamattomana pidetyn terrierin.

– Mutta tämä on niin sinnikäs ja seurallinen. Terrieri on laumakoira ja se on hyväksynyt kaikki lauman jäsenet eli Huomenta Suomen koko aamutiimin ja on heistä aivan innoissaan.

– Sinillä on temperamenttia siihen, että se jaksaa tätä hommaa. Jos rotukuvauksessa se jaksaa juosta hevosten kanssa koko päivän, ehkä se nyt jaksaa näitä aamuheräämisiäkin. 

Myös kotona koiran uuteen pestiin on suhtauduttu myötämielisesti.

– On se hyvä, että saadaan koirallekin virka, niin ollaan täystyöllistettyjä. Palkaksi Sini ei tosin saa rahaa, vaan jotain koiralle paljon mieluisampaa eli niitä herkkuja, Pouta velmuilee.

Pienenä se oli majava – pentumuistoja Sinistä

Minkälainen Sini oli pentuna?

– Majava. Eli jyrsi kaikkea puolihuolimattomastikin. Meillä oli sellainen vähän laho puu, joka viritettiin silmien korkeudelle ja sitä se sai vedettyä oikein kunnolla. Jyrsimisvimma ajoittui hampaiden vaihtumisaikaan, kun ikeniä kutitti.

Tuliko pahoja tuhoja?

– Yksi matto ja seinän pieliä ja kahdet oven listat. Mutta se loppui saman tien, kun hampaat olivat vaihtuneet, Pouta muistelee.

Kaikilla koiranomistajilla on tapauksia, joita aina muistellaan, niin myös Sinin tapauksessa.

– Kun Sini oli pieni, viritimme koiraportin makuuhuoneeseen sen pitämiseksi koiravapaana alueena. Ei mennyt pitkään, kun saatiin kuva, jossa Sini oli työntänyt pään kaiteiden välistä eikä saanut itseään irti. Hölmistyneenä katseli meitä että "no mitäs...".

– Yhden kerran Siniltä repeytyi kynsi, ja se kesti se paraneminen. Siihen tarvittiin kahdet antibioottikuurit ja kynnen paranemiseen meni käytännössä yksi kesä. Kaikki lastensukkaviritelmät, jolla sitä tassua suojattiin, ovat jääneet mieleen, Pouta muistelee.

Sinillä myös tiskarin pesti

Kokonakaan Sini ei pelkästään lepäile, vaan se tekee oman osansa myös kotitöistä.

– Ennen työtään Huomenta Suomessa sen pääasiallinen hyödyllinen työ oli tiskaus. Eli ensimmäiseksi lautaset pöydästä lattialle ja tulee esipesu eikä niitä tarvitse huuhdella ennen astianpesukoneeseen laittoa.

– Se on hyvin kaikkiruokainen, sinappi ei mene, eikä onneksi mikään sellainen, mikä ei sille sovi. Vähän tosin pitää katsoa, että sipulit otetaan pois lautasilta ja sitruunaakin pitää vähän vahtia, että mihin sitä laittaa.

Erikoisherkkuna aurajuusto

Sinin lempiherkkua on sinihomejuusto.

– Mitä haisevampi ja vahvempi, sen parempi. Roquefort mieluummin kuin Aura. Ja pekoni tietysti.

– Toisaalta menevät myös salaatin kannat ja jopa balsamiviinietikkakastikkeen se lipittää liemenä. 

Puruluun järsintä piristää työpäivää kummasti.

Fiksuna koirana Sini tunnistaa myös puhetta. Erityisesti se valpastuu kun mainitaan sanat makkara, kinkku ja pekoni.

– Sanavarasto on hyvin ruokapainotteista, Pouta kuittaa.