Johanna Niskasen kanat ilahduttavat muistisairaita ja opettavat lapsia. Nykyinen esiintyjäkana Lucy, 2, on kanaksi erikoinen.
Kana on touhukas, valpas ja vilpitön eläin, joka sopeutuu kaikenlaisiin piireihin. Sen tekemisiä voi seurata, vaikkei itse jaksaisi seistä tai edes puhua. Lucy onkin oiva vieras esimerkiksi hoitokoteihin.
Lue myös: Uusia kaveri- ja lukukoiria tarvitaan ympäri Suomea – tällaiset kriteetit tulee täyttyä
Lucy eroaa muista kanoista: "Rupesin sitten sitä jututtamaan"
Lucy oli oikeastaan toisen kanaharrastajan ylijäämää. Niskanen osti sen kesällä 2022.
Pian tämän jälkeen Lucyn tarina melkein päättyikin.
– Se karkasi kanalasta toisten kanojen luota ja hävisi jäljettömiin pihalla. Ajattelin, että kauheaa, nyt sille kävi huonosti, Niskanen kertaa.
Lucy ei kuitenkaan ollut lopullisesti hävinnyt. Sen sijaan se alkoi ilmaantua Niskasen ankka-aitaukseen. Joskus syömään, toisinaan vain hengailemaan.
– Rupesin sitten sitä jututtamaan. Minulla on siellä puutarhatuoli, jossa istun ja jututan kanoja ja ankkoja. Lucy ei halunnut olla kanaparvessa jäsenenä, mutta ankkojen kanssa se oli ja sitten alkoi ottaa minuun kontaktia. Aloin palkita sitä punaisessa kauhassa olevalla kanan täysrehulla, kun se tuli lähemmäs.
"Rupesin kokeilemaan, josko se oppisi tulemaan olkapäälle..."
Kanoja Niskasella ei ollut alun perin kaverisyistä.
– Vaan ihan itsekkäistä syistä! Tykkään kananmunista tosi paljon, käytän niitä esimerkiksi ruoanlaitossa, hän kuvailee.
Toiveena on elää omavaraista elämää: pihasta löytyy kasvihuone, kesäkurpitsaa kasvaa kompostissa. Kanat syövät ylijääneitä kasvinosia ja esimerkiksi kuivaksi rutistuneita leipiä. Lisäksi niitä on parvena hauskaa seurata.
Jotkut myös erottuvat edukseen.
– Aikaisempi kanani Ruusunen osasi tosi hyvin kaikenlaisia temppuja. Se osasi tunnistaa kanan kuvan eri kotieläinten kuvien joukosta, viskata pientä huopapalloa ja noukkia sen kuppiin, kiivetä erilaisten esteiden päälle, Niskanen kuvailee.
– Ruususen kuoleman jälkeen eli lokakuusta 2016 asti minulla on ollut kova kaipuu saada kaverikana, esiintyjäkana. Kaikista yksilöistä ei ole siihen.
Lue myös: Anni-Marin Elle-koira, 14, hankki kesäheilan ja tarvitsi jälkiehkäisyä: "Kun menin ulos, ne olivat klassisesti nalkissa"
Kana on eläimenä yleensä parvisidonnainen. Se ei halua olla ihmisen, vaan muiden kanojen kanssa.
Johanna ja Lucy-kana.
– Periaatteisiini ei kuulu se, että veisin kanan eri ympäristöön, jos se kokee ihmisen kanssa eri ympäristöissä olemisen hankalana. Enhän minä eläintä voi vaikeisiin tilanteisiin pistää.
Lucy ei tuntunut haikailevan muiden kanojen seuraan; se vietti aikaansa ennemmin kanalan eteisessä, mihin Niskanen rakensi sille orret ja olinpaikat. Niskasen seura kiinnosti Lucya muutenkin.
– Rupesin kokeilemaan, josko se oppisi tulemaan olkapäälle, kuten Ruusunen aikanaan. Kyllähän se vain oppi. Käytin sitä välillä kotona sisällä ja opetin sille erillisellä pöydällä asioita. Sitten kävimme lapsen koulun tapahtumassa. Siitä lähti yhteinen uramme.
Lue myös: Mitä eroa on laumanvartijakoiralla ja paimenkoiralla? Tämä huvittava video sen kertoo – Viljo, 67 kiloa, sulatti sydämet
Kana oppii soittamaan ja heittämään palloa
Lucy on viisas. Termin "kananaivo" saisikin jo unohtaa: kana oppii esimerkiksi tunnistamaan kuvia tai värejä ja soittamaan yksinkertaisia soittimia.
– Oikeastaan ihmisen kekseliäisyys on rajana sille, mitä kanalle voi kouluttaa. Voi olla esteiden ylittämisiä, tiettyyn paikkaan menemistä, nokalla viskattavan pallon heittämistä, Niskanen sanoo.
Koulutus tapahtuu pienissä osissa ja positiivisesti vahvistamalla. Lucykin on vielä harjoitteluasteella. Niskanen käyttää sen ohjaamiseen koirapiireistä tuttua naksutinta. Ruokapalkinto tulee omasta herkkukupista.
– Naksaus on merkki siitä, että nyt teit oikein ja ruokapalkka tulee heti perässä. Kana oppii nopeastikin, ja pienissä hetkissä.
Lucyn kanssa sisällä harjoittelemassa talvella 2022–23.
Lucy käy piristämässä ikäihmisten päivää
Niskanen on ollut eläinavusteisen toiminnan yksinäinen harrastelija: hän on tarjoutunut erilaisiin tapahtumiin kanan lisäksi ponin, koiran, lampaiden ja vuohen kanssa. Harrastus kulkee mukana myös töihin, sillä Niskanen opiskelee Savon ammattiopistossa lähihoitajaksi oppisopimuksella.
– Työnantajan pyynnöstä ja suosiollisella avustuksella minulla on kissa työvuoroissa mukana. Misu-kissalla on siellä hiekkalaatikko, ruoat ja vedet. Se usein valitsee itse, kenen ikäihmisen viereen haluaa mennä nukkumaan.
Kissan lisäksi Lucy käy piristämässä ikäihmisten päivää. Se matkustaa paikalle kissankopassa ja ottaa mukaansa suojaliinan, joka levitetään pöydälle.
Sitten Lucya saa ihailla.
– Jos joku halua silittää sitä tai käymme ihan lähellä ihmistä, Lucy osaa seisoa käsivarrella, tai se on kainalossani ja sitä voi koskettaa. Se saa siitäkin palkkaa, kun on rauhallisena siinä.
Lucyn kanssa kouluvierailulla marraskuussa 2022
Esiintymään lähtiessään Lucy on aina terve ja puhdas eikä sen jaloissa esimerkiksi ole ulosteita.
– Vastuuhan siinä on. Ikäihmiset voivat olla myös hauraita. Asioista täytyy pitää huolta, Niskanen muistuttaa.
Lue myös: Reino on saapunut jo 7 vuoden ajan kesäksi Hannan pihaan: "Oli pakko laittaa sellainen varoitus"
Kun kupu tulee täyteen herkuista, keskittyminen alkaa herpaantua. Lucyn esiintymisaika on noin vartin, eikä missään yleensä viivytä yli tuntia.
– Hirveän pitkiä aikoja en vaadi. Ihmisten pitäisi aina muistaa, että eläimelle pitää aina antaa tilaa. Esiintymiset ovat usein 15 minuuttia, sitten on tauko, että Lucy saa olla vapaasti ja touhuta.
Kanoissakin tosin on eroja. Ruusunen oli esilläolon mestari.
– Olimme kerran monta tuntia koulun tapahtumassa, niin Ruusunen rupesi pöydälle kissan viereen nukkumaan ja pisti silmät kiinni!
Esiintymisen jälkeen kana pääsee lajitovereiden seuraan. Jos se siis haluaa.
– Lucy on vähän sellainen omalaatuinen kana. Muut kanat pysyvät esimerkiksi talvella kanalan puolella, mutta Lucy tulee omaa reittiään sieltä pois. Lucy ei niin kauheasti muista kanoista tykkää. Sillä on kuitenkin reitti, jota se halutessaan pääsee niiden luo ja pois.
Lue myös: Otto on papukaija, joka puhuu sujuvaa Turun murretta – nämä sanat vetivät omistaja-Lailan sanattomaksi: "Tulee melkein itku"
Muistisairaiden kohtaaminen koskettaa: "He ovat saattaneet ruveta kanalle juttelemaa"
Hoivakotien asukkaista suurimmalla osalla on ollut kanoja. Kohtaamiset Lucyn kanssa tuovat pintaan paljon muistoja ja tunteita.
– On muistisairaita, joilta puhe on arkielämässä hävinnyt, mutta he ovat saattaneet ruveta kanalle juttelemaan. Sieltä löytyykin lauseita tai muistoja omasta kanasta.
Yksi kohtaaminen edesmenneen kaverikana Ruususen ja muistisairaan välillä on jäänyt mieleen todella koskettavana.
– Silloin itkimme sekä minä että hoitajat.
Katso tarina kohtaamisesta videolta jutun alussa.
Kun vakavasti muistisairas reagoi, Niskanen tuntee saaneensa yhteyden ihmiseen, jonka minuuden muistisairaus jo on haudannut alleen.
– Se on sellaista sydämen hommaa. Sitä ei voi sanoin edes kuvailla, miten koskettavalta se tuntuu, kun pystyy eläimen kanssa tuomaan jotakin ihmiselle.
Lue myös: Tiesitkö, että käärmeelläkin on häntä? Kuningaspyton Calypso näytti MTV Uutisille, mistä se alkaa
Eläin ei laskelmoi tai käännä selkäänsä
Kouluvierailuillaan Lucyn kanssa Niskanen puhuu paljon siitä, miten kana hyväksyy kaikki, jotka sille ovat ystävällisiä. Kana ei kiusaa eikä sitä saa kiusata.
– Kanalla sulat voivat törröttää joskus hassusti, ja kerran vuodessa niillä on sulkasato, jolloin kanat näyttävät todella hassuilta. Silti niitä ei ulkonäöstä saa kiusata. Me ihmiset olemme vahvemmassa asemassa. Eläimet ovat sillä tavalla ihmisen armoilla. Tätä haluan korostaa kohtaamisissa lasten kanssa, Niskanen sanoo.
– Eläimiä täytyy kohdella hyvin ja kunnioittavasti, oppia eläimistä paljon, jotta pystyy tarjoamaan niille hyvät olot, oikeanlaista ruokaa ja kohtelemaan niitä hyvin. Se on minulle tärkeä asia kohtaamisissa. Lapsissa on eläintenkin tulevaisuus.
Lucy pitää heistä, jotka ovat reiluja ja ystävällisiä. Se ei laskelmoi tai käännä selkäänsä.
– Eläin on täysillä mukana. Se ei suunnittele, että missä pettäisi sinut, vaan se on ihan täysillä sitä, mitä se on. Saat sataprosenttisesti kaikkea sitä hyvää, mitä se tarjoaa. Olet aina hyvä tyyppi, jos olet kohdellut eläintä hyvin, Niskanen sanoo.
Lue myös: Sanna ja Eva-Maria auttoivat räpylänsä menettänyttä hanhea – tällaista jälkeä luontoon päätynyt roska voi eläimille tehdä
Lucy tuli yllättäen emoksi kesällä 2023: "Oli salaa hautonut 17 tipua"
Elämää on myös esiintymisten välillä. Keväällä 2023 Lucy yllättäen toisti vanhan kepposensa ja katosi.
– Lucy on tällainen yllätysten kana, Niskanen nauraa.
Yleensä Niskasen kanat ovat olleet kesän vapaana aidatulla pihalla. Nyt ne ovat lintuinfluenssasuosituksen takia sisällä.
– Kesäkuun alussa kanat sai vielä päästää ulkoilemaan. Avasin oven ja ne pääsivät pihalle. Lucy hävisi. En nähnyt sitä moneen päivään. Ajattelin, että ei voi olla totta, mikä ihme siinä on, että se kesällä aina tekee tämmöisen katoamistempun!
Lopulta Lucy kuitenkin palasi tuttuun tapaansa syömään. Niskanen tajusi sen majailevan talvihyllyllä, joka ei kesäisin ole varsinaisesti edes käytössä.
– Lucy murisi ja kurisi kanaäänellä, pörhisteli höyheniään, että nyt sinun ei tarvitse tänne kyllä tulla sorkkimaan. Minä tietysti heti menin, että mikä ihme siellä on. Se oli salaa hautonut 17 tipua siellä hyllyllä, Niskanen naurahtaa.
Lucy piti hyvää huolta poikaisista ulkona, kesä 2023
Lucy ei ole nöpönuuka: pesäksi oli kelvannut vanha säkki, joka on talvella vedonestokankaana. Lapsia oli haalittu muita kanoja myöten.
– 17 tipua sirkutti Lucyn helmoissa. Ei yksi kana olisi niin montaa munaa sinne saanut, muutama muukin kana on varmasti muninut.
Lue myös: Apollo-papukaija tunnistaa esineitä ja värejä – älykkäällä linnulla suuri somesuosio
Kesällä 2023 Lucyn esiintymiset ovatkin äitiysvapaan vuoksi olleet jäissä.
– Lucyn on pitänyt hoidella emon virkaa. Nyt kanat ovat jo kuusiviikkoisia, niillä on jo kunnon sulat.
Poikaset ovat hyvin kesyjä eivätkä ne koe Niskasta millään lailla uhaksi.
– Nyt on kanala aika täynnä, Niskanen nauraa.
Tulevia kaverikanoja, joku sanoisi.
Lue myös: Terapiakukko Ken Kukkeli tuo iloa palvelutaloihin – "Se istuu nätitsi sylissä ja tykkää ottaa rollaattorikyytejä"
Lue myös: Vuonna 2004 Jaana-Mirjam näki kevätjäällä mustavalkoisen koiran ja ihastui rotuun – nyt hän kertoo, mitä Nono, 17, opetti elämästä: "Eihän siinä voi muuta kuin olla iloinen"
Katso myös: Tiesitkö? Osa Sea Lifen kaloista on entisiä kotiakvaarioiden kaloja – veikeä Mehmet-monni saapui pihaan reteästi taksilla
6:53
Junakyydillä Helsinkiin matkustaneen monnin menneisyys on yhä mysteeri!