Saimaannorpan pesälaskennoissa löydettiin 48 kuuttia, joista kuusi oli kuolleita. Kulunut talvi oli norpan pesinnän kannalta hankala, sillä lämmin kevättalvi sulatti pesäkinoksia. Pesälaskennat tehtiin tänä keväänä vaikeissa olosuhteissa.
Saimaannorpan pesimäolosuhteet olivat tänäkin talvena poikkeuksellisen huonot. Osa kuuteista syntyi luonnonkinospesiin ja osa apukinoksiin, joita tehtiin vähälumisille alueille. Muutama kuutti syntyi mahdollisesti myös avojäälle.
Norppakannan kokoa ei voida arvioida
Laskentojen tulos on pienempi kuin viime vuosina. Viime vuonna kuutteja syntyi 64 ja kahtena sitä edeltävänä vuonna yli 60.
- Epänormaalien pesintäolojen ja sen vuoksi puutteelliseksi jääneen laskennan takia uutta arviota norppakannan koosta ei pystytä tekemään, harmittelee Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela.
Kolovedeltä löydettiin pesälaskennoissa kaksi kuuttia. Toinen syntyi apukinokseen ja toinen luonnonkinokseen. Viime vuonna Kolovedellä syntyi yksi kuutti, kahtena edellisenä vuonna ei yhtään.
Etelä-Saimaalla tilanne näyttää melko hyvältä.
- Puumalan eteläpuolella laskennat pystyttiin tekemään melko kattavasti ja täältä löydettiin lähes normaali määrä kuutteja, kertoo Etelä-Saimaan pesälaskennoista vastaava WWF:n Ismo Marttinen.
Nopean kevään etenemisen takia kaikkia pesimäalueita ei pystytty tarkistamaan ja useiden kuuttien arvellaan jääneen löytymättä. Laskentatulosta tarkennetaan vielä jäiden lähdön jälkeen pesäpaikkasukelluksilla.
Verkkokalastusrajoitus alkoi Saimaalla
Keväinen verkkokalastusrajoitus saimaannorpan kuuttien suojaksi alkaa tänään ja jatkuu kesäkuun loppuun.
- Kuutit saattavat olla normaalia heiveröisempiä, jos imetys on häiriintynyt epävakaitten pesimäolosuhteiden takia. Silloin niillä on entistäkin suurempi todennäköisyys jäädä verkkoihin vielä loppukesälläkin, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.
Vain 20 prosenttia saimaannorpan kuuteista säilyy elossa lisääntymiskykyisiksi. Suurin osa kuuteista kuolee ensimmäisenä elinvuotenaan. Vieroitusiän jälkeen suurin yksittäinen syy on juuri kalanpyydyskuolleisuus.
- Jotta saamme pidettyä hengissä imetysvaiheesta selvinneet kuutit, vetoamme kalastajiin, että he luopuvat verkkokalastuksesta kaikilla niillä alueilla, joilla kuutteja on syntynyt ja joilla ne liikkuvat. Verkkokalastuksesta on tarpeen pidättäytyä kesäkuun jälkeenkin, huomauttaa Tiainen.
Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että luopuminen verkkokalastuksesta ei tarkoita kalastuksen lopettamista. Kalastaa voi esimerkiksi katiskoilla, joissa on nielurajoitin sekä onkimalla, heittokalastamalla ja vetämällä uistinta.