Saimaalla syntyi tänä vuonna laskentahistorian suurin määrä kuutteja, yhteensä sata, kertoo Metsähallitus.
Metsähallituksen mukaan kulunut talvi oli edellistalven tapaan runsasluminen ja suotuisa norpan pesinnälle. Poikaskuolleisuus näyttää jääneen alhaiseksi, viime vuoden tapaan.
Syntyneiden kuuttien määrä saattaa tarkentua vielä syksyllä kanta-arvion yhteydessä.
– Sata kuuttia on täyden kympin tulos. Ennätyksellistä syntyvyyttä selittävät hyväkuntoiset naaraat ja lisääntymisikään selvinneet uudet yksilöt, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila tiedotteessa.
Auttilan mukaan kahden lumisen talven lisäksi kuuttien määrään vaikuttavat todennäköisesti myös viime vuosina laajentuneet ja yhtenäistyneet kalastusrajoitusalueet. Niiden ansiosta entistä useampi poikanen selviää aikuiseksi.
Lue myös: Saimaannorppa kuoli laittomaan katiskaan Puumalassa – Metsähallitus tekee rikosilmoituksen
Saimaannorppa on erittäin uhanalainen. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan Saimaan vesissä elää noin 440 yksilöä.
Kasvua erityisesti Pihlajavedellä
Laskennan perusteella kuuttien määrä on kasvanut erityisesti Pihlajavedellä, jossa norppakanta on tasaisesti kasvanut viime vuosina. Pihlajavedellä havaittiin tämän vuoden sadasta kuutista 43. Savonlinnan eteläpuolisilla vesialueilla sekä kannan koko että kuuttien määrä on lisääntynyt, Metsähallitus kertoo.
Savonlinnan pohjoispuolella syntyneiden kuuttien määrässä ja kannan koossa ei sen sijaan ollut kasvua.
Metsähallituksen johtaman laskennan perusteella norppien lisääntymisalue on laajentunut ja nyt kuutteja on syntynyt kalastusrajoitusalueiden reunoille ja ulkopuolelle Pihlajavedellä, Puruvedellä ja eteläisellä Saimaalla.
– Aikaisempaa useampi kuutti liikkuu nyt kalastusrajoitusalueiden ulkopuolella ja niiden riski kuolla pyydyksiin on suurempi. Onkin toivottavaa, että verkkojen sijaan käytettäisiin norpalle turvallisia pyydyksiä myös rajoitusalueiden ja -ajan ulkopuolella, sanoo WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen tiedotteessa.
Lue myös: Itämerennorppa synnytti kuutin keinopesään ensimmäistä kertaa Saaristomerellä
Norppien kannalta turvallisia pyydyksiä ovat muun muassa katiskat, joiden nielu ei venymälläkään ylitä 15:tä senttimetriä. Lisäksi voi käyttää norpille turvalliseksi muokattuja rysiä.
Apukinoksiin syntyi joka viides kuutti
Nykyisin saimaannorpan pesintäalueille tehdään joka vuosi alkutalvesta apukinoksia, koska lisääntymisajan lumiolosuhteita ei voi ennustaa. Edellisenä kahtena talvena lunta on riittänyt ilman apukinoksiakin.
– Luonnonkinoksia muodostui helmikuun loppupuolella runsaasti ja valtaosa norpista pesi niissä. Joka viides kuutti kuitenkin syntyi apukinokseen, ja lisäksi reiluun 60 apukinokseen oli norppa tehnyt lepopesän, sanoo Metsähallituksen luonnonsuojelun erityisasiantuntija Riikka Alakoski tiedotteessa.
Metsähallitus vastaa saimaannorpan kannanseurannasta ja suuresta osasta suojelutoimenpiteitä. WWF osallistuu apukinosten tekemiseen ja pesälaskentoihin eteläisellä Saimaalla. Lisäksi Itä-Suomen yliopisto on tiiviisti mukana saimaannorpan suojelutoimenpiteissä sekä luo tieteellistä pohjaa suojelutyölle.
1:07
Itämerennorppien löhöily keskeytyi väärän hälytyksen aiheuttaman paniikin takia – yksi laiskimus ei jaksanut nostaa räpylääkään